Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa kaksipäiväinen seminaariohjelma, sisäilmatuotteita ja -ratkaisuja esittelevä näyttely sekä kollegoiden kohtaamiset kietoutuvat yhteen. Sisäilmapaja16:n järjestivät Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitos ja Sisäilmayhdistys.
Sisäilmapajan ohjelma rakentui perinteisesti paikallisten ja valtakunnallisesti ajankohtaisten aiheiden ympärille. Esityksissä käsiteltiin mm. Espoon sisäilmaratkaisuja, sisäilman laatua, ilmanvaihdon toimivuutta sekä rakennusten huollon ja ylläpidon merkitystä. Paneelikeskustelussa keskityttiin asuntokaupan kuntotarkastuksiin.
Aamupajoissa syvennyttiin kuntien sisäilmatilanteisiin ja mineraalikuitumittausten tulkintaan. Lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus tutustua Ecophonin monitilatoimistoon ja Aalto-yliopiston LVI-laboratorioon osana tapahtuman oheisohjelmaa.
Sisäilma-asiat hallinnassa Espoossa
Espoon Tilapalvelut vastaa Espoon kaupungin kiinteistöjen elinkaaren hallinnasta. Kaupungilla on noin 1 660 rakennusta.
Tilapalvelut esitteli Espoon kaupungin sisäilma-asioiden menettelytapaohjetta, siivouksen laatuun tehtyjä kehitystoimia sekä kiinteistönhoitajan ja tarkastusryhmän roolia osana kokonaisuutta. Lisäksi saatiin kuulla, miten selvityksistä edetään konkreettisiin tekoihin ja millainen on asiakaspäällikön rooli.
”Olemme kehittäneet omia toimintamalleja sisäilma-asioiden hallintaan, ja nyt oli aika jakaa niitä myös toisten kanssa. Toivottavasti Sisäilmapaja tarjosi uusi näkökulmia ja hyviä kohtaamisia”, totesivat pajatiimiläiset Marja Tuomela, Elisa Vene ja Tiina Lumme Espoon Tilapalveluista.
Espoossa sisäilmaprosessien kehittäminen aloitettiin vuonna 2017, ja työ on tuottanut tulosta. Tilapalvelut-liikelaitoksen toiminnanjohtaja Maija Lehtisen mukaan tilanne on vuosien varrella selvästi rauhoittunut.
”Vuonna 2025 sisäilmapalvelupyyntöjä oli 73, kun aiemmin hätäväistöjä tarvittiin useissa kohteissa. Prosessimme ja menettelytapamme ovat kehittyneet todella paljon”, Lehtinen kertoo.
Laadukas rakentaminen vaatii kulttuurinmuutosta
Rakentamisen laatu ei parane pelkillä ohjeilla ja määräyksillä, vaan tarvitaan kulttuurin ja johtamisen muutosta.
”Rakennusalalla ohjeita ja määräyksiä riittää, mutta silti ei aina onnistuta. Silloin kulttuuri laittaa meidät tiedostamattamme tekemään jotakin muuta”, Rakentamisen Laatu RALAn toimitusjohtaja Johanna Holmström totesi.
Sisäilmaongelmat ovat vuosien saatossa opettaneet, että tinkiminen ei kannata ja jotain on ollut pakko tehdä toisin.
”Meidän pitää alkaa johtamaan hankkeita niin, että tekninen toteutus tehdään suunnitelmien mukaan. Mutta sekään ei riitä. Pitää myös puhua, kuunnella, välittää viestiä ja osallistaa käyttäjiä. Siten saadaan onnistumisia.”
Holmström nosti esiin rakentamisen kolme keskeistä haastetta: laatu, tuottavuus ja vastuullisuus. Lisäksi ihmisten johtaminen ja psykologinen turvallisuus ovat avainasemassa tuottavuuden ja innovaatioiden kannalta.
”Jos meidän kulttuurimme on 1990-luvun tasolla, tuottavuus on samalla tasolla eikä digitalisaation hyötyjä ole saatu rakennusalalla käyttöön. Ala on myös herkkä harmaan talouden ilmiöille, joten meidän on pakko oppia toiminaan toisella tavalla, miettimään asioita kuntoon myös tuleville sukupolville.”
Sisäilmapaja17 järjestetään Jyväskylässä 24.-25.11.2026 teemalla Tekoja sisäilman eteen.
Teksti ja kuva: Anna Merikari
