Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmapajalla kymppi rikki

Sisäilmapaja palasi juurilleen marraskuussa 2018. Kyseiset sisäilmatapahtumat alkoivat vuonna 2007 Kuopiosta, jolloin ensimmäisen pajan toimikunta ja koko pajahistorian alulle panijat olivat KTL:n (nyk. THL) Aino Nevalainen ja Anne Hyvärinen sekä Mikroteknia:n Teija Meklin. Nyt jo kymmenettä pajaseminaaria vietettiin Kuopiossa 14.-15.11.2018. Paikalla oli lähes 640 osallistujaa. Pajassa kuultiin perinteiset ministeriöiden ajankohtaiset kuulumiset ja lisäksi katsaus uusiin avauksiin.

SISÄILMAPAJA10-JUHLAPAJAN JÄRJESTÄJINÄ olivat Itä-Suomen yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Kuopion kaupunki, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Sisäilmayhdistys ry. Tilaisuuden avajaissanat lausunut Pertti Pasanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa järjestelyjen sujuneen erittäin hyvin.

”Olemme saaneet hyvää palautetta ja esimerkiksi tapahtuman yhteishenkeä on kehuttu”, Pasanen toteaa. Mittavan pajaohjelman kasaaminen ei ollut helppoa, mutta tässä auttoi Sisäilmayhdistyksen hyvä rutiini.

”Sisäilmayhdistys ylläpitää pajan jatkuvuutta ja varmisti nytkin omalla osaamisellaan sen onnistumisen”, hän toteaa.

Ratkaisuja pöytään!
Tutkimusprofessori Anne Hyvärinen THL:stä kertoo, että ohjelmasta on tullut paljon kehuja, samoin kuin keskustelun tasosta. ”Teemaksi juhlapajassa oli valittu ratkaisukeskeisyys ja sitä tuotiin positiivisessa hengessä esiin kautta linjan.”

Kuopion kaupunki kertoi omista toimintamalleistaan, joissa korostui laaja- ja monialainen sisäilma-asioiden käsittely. Teemaan sisältyi kiinteistön omistusvaihtoehtojen ja taloteknisten ratkaisujen merkitys sisäilman laadun ylläpitäjänä unohtamatta käyttäjän näkökulmaa ja sisäilmaongelmien ratkaisemisen haasteellisuutta.

”Pajassa Kuopion kaupunki ja eri tutkimuslaitokset puhalsivat hienosti yhteen hiileen, ja tämä näkyi mielenkiintoisessa ja omaleimaisessa ohjelmassa”, Pasanen toteaa.

Puijonsarven koulun rehtori Jari Karttunen puhui koulun sisäilmasta rehtorin näkökulmasta ja Anu Saastamoinen ja Isto Karjalainen Kuopion kaupungilta kävivät läpi onnistunutta sisäilmaprosessia tilan käyttäjän näkökulmasta.

Paperilla paras?
Yhtenä teemana pajassa oli sertifikaattien rooli asiantuntijoiden ”aateloinnissa” – tuoko osaaminen ja rekistereihin kirjattu asiantuntijuus apua ja varmuutta saada ammattitaitoista konsultaatiota sisäilmaongelmien ratkaisemisessa? – Tätä aihetta käsiteltiin sekä tilaajan ja palveluntarjoajan näkökulmasta.

Pasanen muistuttaa, että tuore asumisterveysasetus säätää ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista, mutta nykytilanne ei ole aivan ongelmaton. Esimerkiksi eri kaupungit, jotka etsivät sisäilma-asiantuntijoita, voivat päätyä tuijottamaan sertifikaatteja osaamisen sijaan.

”Täytyy kysyä, että onko olemassa vaara, että kokemuksen ja muutoin hankitun osaamisen kautta pätevöityneitä asiantuntijoita jotenkin aliarvioidaan tässä prosessissa”, Pasanen pohtii.

Paneeli jäi mieleen
Kakkospäivän paneelikeskustelussa pureuduttiin huonon sisäilman laadun ratkaisuun ja ratkaisupolkuihin yksilön näkökulmasta. Onnistumisen polokuja -paneelia luotsasi puheenjohtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriöstä.

”Paneelissa oli hieno, ihmislähtöinen näkökulma”, toteaa Anne Hyvärinen.

Kuopiossa tuotiin luonnollisesti esille myös tuoreita tutkimustuloksia. Kati Huttunen Itä-Suomen yliopistosta valotti sisäilman ongelmien ja terveysvaikutusten todentamiseen kehitettävien uusien tutkimusmenetelmien kehittämisen ja validoinnin haasteita. Esimerkkitapauksena oli toksisuustesti.

Erityisen mielenkiintoista infoa tarjoili myös Tomi Tolppi Suomen Asbesti- ja Pölysaneerausalan liitto ry:stä, joka kertoi asbestin analysoinnista ja laadunvarmistuksesta.

Tieto liikkeelle
Pasanen itse korosti avaussanoissaan jatkuvuuden merkitystä tiedon siirrossa. Hänen mukaansa pajan osallistujien joukossa istui niin mestareita kuin kisällejäkin, jotka hyötyivät tilaisuudesta eri tavoin: esimerkiksi alan konkari ei ehkä saa niin paljon uutta tietoa, mutta ”heimojen kokoontuminen” tuo kosolti verkostoitumismahdollisuuksia.

”Kun eri kokemustaustoista tulevat ihmiset kohtaavat, tieto liikkuu.”

Pasanen kehaisee myös näytteilleasettajien (63 kpl) roolia tilaisuudessa. ”Teknologiat ja laitekanta saatiin tätä kautta tehokkaasti alan ihmisten tietoisuuteen.”

Sisäilmapaja10:n esitykset ja videotallenteet löytyvät Sisäilmayhdistyksen kotisivuilta: www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmapajat/Kuopion-Sisailmapaja10-juhlapaja

Teksti: Sami J. Anteroinen
Kuvat: Vaula Aunola

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Rakennusalalla on käynnissä merkittävä murrosvaihe

Kiinteistö- ja rakennusalan ohjaus ja tavoitteet ovat merkittävässä murroksessa. Uudet vaatimukset suuntaavat toimintaa kohti energiatehokkaampia, vähähiilisempiä ja ympäristövaikutuksia tarkemmin huomioivia ratkaisuja.

Energiatehokkuusdirektiivi ei ole mörkö

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallista toimeenpanoa viimeistellään meillä kiivaasti. Vastuullinen taho asiassa on Ympäristöministeriö, jonka johdolla valmistellaan laajoja muutoksia rakennuslakiin, energiatodistuslakiin ja

Hiljaiseen viemäröintiin Master 3 Plus

Kiinteistöjä suunniteltaessa ja rakentaessa tulee kiinnittää huomiota moniin seikkoihin, jotta kiinteistö palvelee tulevaa käyttötarkoitustaan, ja jotta valmiin kiinteistön käyttömukavuus vastaa nykypäivän

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Etäluettavat vesimittarit tuovat kustannussäästöjä

Huoneistokohtaisten vesimittareiden ja etäluentajärjestelmän avulla vedenkulutusta on helppoa seurata. Etähallinta ja laskutuksen automatisointi sujuvoittavat järjestelmän käyttöä. Järjestelmä voidaan rakentaa langallisena tai

Tee kodistasi energiatehokkaampi

Vähennä kulutusta ja paranna mukavuutta Noin puolet rakennuksen energiankulutuksesta käytetään LVI-järjestelmissä. Pienetkin muutokset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä voivat osaltaan alentaa energiakustannuksia. Onko