Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Sisäilmastoseminaari järjestettiin 40. kerran

Sisäilmastoseminaari järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 11.3.2025. Jo 40. kerran järjestetyssä Sisäilmastoseminaarissa oli paikalla noin 800 sisäilma-alan asiantuntijaa ja sisäilma-aiheista kiinnostunutta.

Sisäilmatutkimus nousi 1980-luvun alkupuolella tärkeäksi tutkimusaiheeksi. Ensimmäisen sisäilmaprojektin tuloksia esiteltiin vuonna 1984 järjestetyssä seminaarissa, joka oli suunnattu laaja-alaiselle tutkijaryhmälle ja johon kutsuttiin myös muita tahoja.

”Tavoitteena oli parantaa tieteenalojen välistä kommunikaatiota ja kohdentaa tutkimusta. Tästä seminaarista saivat alkunsa Sisäilmastoseminaarit”, sisäilmaprojektia johtanut ja Sisäilmastoseminaareissa alusta alkaen mukana ollut professori Olli Seppänen kertoo.

Seppäsen mukaan Sisäilmastoseminaarit ovat pysyneet samantyyppisinä vuodesta toiseen. Ne seuraavat automaattisesti aikaansa, koska esitysehdotukset tulevat koko sisäilmatutkimuksen alalta.

”Seminaarit ovat alusta alkaen olleet avoimia kaikille. Asiantuntijaraadit ovat valinneet seminaariesitykset tarkkojen kriteerien mukaisesti, ja kirjallisilla esityksillä on varmistettu, että tieto leviää myös muille kuin seminaarivieraille”, Seppänen sanoo.

Ajankohtaista tutkimustietoa

Tämän vuoden seminaariohjelmassa oli kaikkiaan 50 sisäilma-aiheista esitystä, joista 40 oli suullisia, 10 posteria. Suullisia esityksiä oli päivän aikana mahdollista kuulla kolmessa eri rinnakkaissessiossa, ja postereiden esittäjiä sai tavata posterinäyttelyssä. Sisäilmapalveluita ja -ratkaisuja esittelevässä näyttelyssä oli mukana viitisenkymmentä näytteilleasettajaa.

Sisäilmastoseminaariin sai kuka tahansa jättää viime syksynä esitysehdotuksensa seminaarin ohjausryhmän arvioitavaksi. Hyväksytyistä artikkeleista koottiin ohjelma, joka tänä vuonna tarjosi monipuolisesti sisäilma-aiheisia esityksiä sisäilman epäpuhtauksista ja haitta-aineista, koetusta sisäympäristöstä, ilmanvaihdon toiminnasta ja kunnosta, rakennusten tutkimisesta ja korjaamisesta, puhtaudenhallinnasta ja siivottavuuden huomioimisesta rakentamisessa, lämpöolosuhteista ja jäähdytyksestä, rakennustekniikasta ja kosteudesta sekä ilmavälitteisten tartuntojen ehkäisemisestä.

Ensi vuoden Sisäilmastoseminaarin esitysehdotusten jättöaika on jälleen ensi syksynä, myöhemmin tarkentuvana ajankohtana.

Tutkimustuloksia, käytännönratkaisuja ja teknisiä ratkaisuja – ja kohtaamisia

Juhlaseminaarin avasi Sisäilmayhdistyksen hallituksen jäsen Jorma Säteri. Säteri kertasi Sisäilmastoseminaarien 40-vuotiasta historiaa ja totesi tiedon ja kiinnostuksen sisäilma-asioista lisääntyneen vuosikymmenten aikana tiedon karttuessa ja tiedon jakamisen sekä viestinnän lisääntymisen ansiosta.

”Sisäilmatutkimus ja -tietoisuus on vakiintunut tänä päivänä hyvälle tasolle. Pidetään siitä jatkossakin kiinni.”

Säteri kertoi, että Sisäilmastoseminaarien tärkeänä tehtävänä on ollut paitsi tutkimustiedon esiin tuominen ja välittäminen myös yhteistyö: yhteistyö tutkimuksen, tutkimusyhteisöjen ja käytännön ratkaisuja esittelevien yritysten kesken.

”Sisäilmastoseminaarien menestysresepti on ollut juuri se, että olemme voineet tuoda seminaareissa yhteen uusimmat tutkimustulokset, uusimmat käytännönratkaisut ja uusimmat, yritysten tarjoamat tekniset ratkaisut.”

”Sisäilmastoseminaarista on vuosien saatossa tullut suomalaisen sisäilmayhteisön tapaamispaikka, ja sellaisena se varmasti säilyy jatkossakin.”

Pro Sisäilma -tunnustus professori Juha Pekkaselle

Seminaarissa jaettiin Sisäilmayhdistys ry:n myöntämä Pro Sisäilma -tunnustus professori Juha Pekkaselle. Pro Sisäilma -tunnustus myönnetään poikkeuksellisen omistautuneesta työstä paremman sisäilman puolesta.

Kiitos jälleen pääsponsori Saint-Gobain Finland Oy Weberille, näytteilleasettajille ja – ja kaikille kannattajajäsenillemme Sisäilmastoseminaarin toteutumisesta. Kiitos myös sosiaali- ja terveysministeriölle sekä yhteistyökumppaneillemme.

Tavataan jälleen ensi vuonna: 10.3.2026!

Teksti: Anna Merikari
Kuvat: Matti Hämäläinen / Visual Business Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Etäluettavat vesimittarit tuovat kustannussäästöjä

Huoneistokohtaisten vesimittareiden ja etäluentajärjestelmän avulla vedenkulutusta on helppoa seurata. Etähallinta ja laskutuksen automatisointi sujuvoittavat järjestelmän käyttöä. Järjestelmä voidaan rakentaa langallisena tai

Tee kodistasi energiatehokkaampi

Vähennä kulutusta ja paranna mukavuutta Noin puolet rakennuksen energiankulutuksesta käytetään LVI-järjestelmissä. Pienetkin muutokset lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä voivat osaltaan alentaa energiakustannuksia. Onko

Sisäilman laadusta ei kannata säästää

Kohonneet energian hinnat ovat saattaneet joissakin tapauksissa johtaa ylilyönteihin taloyhtiöiden säästötalkoissa. Asuntojen lämpötila on laskettu liian alas ja ilmanvaihtoa vähennetty sisäilman

Sisäilmapaja15:

Jottan tarttis tehrä ja jottan tehtin kans Sisäilmapaja15 järjestettiin 20.–21.11.2024 Turun Logomossa. Edellisen kerran Turussa pajailtiin kymmenen vuotta sitten. Tuolloin todettiin,

PAROC CGL 20 -järjestelmä

Kustannustehokas ratkaisu kellarikattojen eristämiseen Etsitkö helppoa ja kustannustehokasta ratkaisua kellarien tai autohallien kattojen eristämiseen, joka on myös visuaalisesti houkutteleva? PAROC CGL

Tekoäly mullistaa taloyhtiöiden energiatehokkuuden

Lämmityksen ja ilmanvaihdon optimointi ovat keskeisiä rakennuksen energiatehokkuuden parantamisessa. Huoneistokohtaisilla antureilla mitattuihin tietoihin perustuvat, tekoälypohjaiset automaatioratkaisut ovat kustannustehokas tapa säästää energiaa.

Valaistuksen uudistaminen taloyhtiöissä

Valaistuksen merkitys taloyhtiöissä ulottuu paljon pidemmälle kuin pelkkään käytännöllisyyteen. Hyvin suunniteltu ja toteutettu valaistus parantaa turvallisuutta, lisää asukkaiden viihtyvyyttä ja voi

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden