Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia.

Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja kaasusta. Saimme tästä muistutukseni juuri, kun kauan kaivatun talouskasvun piti alkaa.

Julkisivurakentamisessakin öljyä käytetään materiaalien raaka-aineena sekä kuljetusten ja valmistuksen energialähteenä.

Asuntoaloitukset ovat jo pohjalukemissa, mutta silti kysyntä alittaa rakentamisvauhdin. Kuluttajien luottamus on heikointa kahteen vuoteen, eikä korkojen nousu lisää ostoaikeita. Arvioiden mukaan neliöhintojen lasku jatkuu samaan aikaan, kun rakentamisen kustannukset nousevat (RT 24.3./Hypo 12.3.).

Taloyhtiöiden lainansaanti vaikeutuu. Ylen selvityksen (26.3.) mukaan yhdeksästä isosta kaupungista löytyy jo 30 postinumeroaluetta, joissa asuntojen vakuusarvot eivät riitä tuhat euroa neliöltä maksavan putkiremontin lainaan. Esimerkiksi Vantaalla joka kolmas alue jää alle riskirajan.

Remonttien lykkääntyminen on tuttu ilmiö. Julkisivujen markkinat -katsauksen mukaan korjaaminen on 2,5–3 miljoonaa neliömetriä jäljessä tarpeesta, julkisivukorjauksiin pitäisi käyttää vuosittain puoli miljardia euroa enemmän.

Kun lasketaan mukaan parvekkeet, ikkunat ja ovet, summa nousee 900 miljoonaan euroon. Varsinaista korjausvelkaa syntyy parisataa miljoonaa vuodessa, ja sitä lienee jo miljardeja.

Jos tilanteesta etsii valoa, voi katsoa taivaalle. Kevätaurinko näkyy jo iltapäivisin pörssisähkön hinnassa. Satojen hehtaarien aurinkopuistoista ja tuhansista kattovoimaloista kertyy yhteensä 1575 megawattia verkkoon kytkettyä kapasiteettia.

Julkisivuissakin olisi potentiaalia. Näillä pohjoisilla leveysasteilla aurinko paistaa varsinkin keväisin ja syksyisin matalalta lähes suoraan seiniin. Sähkön tarvekin on suurempi kuin kesäisin ja paneelien hyötysuhde parhaimmillaan, kun kuumeneminen ei aiheuta hävikkiä.

Markkinoilta löytyy suoraan levyrappaukseen integroitavia järjestelmiä, ja aurinkopaneeleista on muokattu myös varsinaisia julkisivulevyjä useilla värivaihtoehdoilla.

Julkisivuremonttikilpailumme yhtenä kriteerinä on energiatehokkuus. Hienojen uusrenessanssi- ja jugend-entisöintien lisäksi haluamme nostaa esiin onnistuneita modernin rakennuskannan remontteja. Esimerkiksi viime vuonna palkittiin 1960-luvun nauha-arkkitehtuurinsa palauttanut lahtelainen taloyhtiö, joka paransi samalla energialuokkaansa ja rakensi aurinkovoimalan.

Ilmastonmuutos kurittaa viistosateineen ja lämmönvaihteluineen vanhenevaa rakennuskantaamme ja vaatii leikkaamaan rakentamisen päästöjä. Materiaalien ja osien kierrättämistä pitäisi lisätä ja purkamista vähentää. Lähi-idän sota on vain lisäsyy katkoa fossiiliriippuvuuksia.

Tänä vuonna kysymme markkinatutkimuksessamme arkkitehdeiltä ja suunnittelijoilta, miten ilmastotekijät ohjaavat julkisivurakentamista ja -korjaamista. Kasvavatko riskit, yleistyvätkö tuulettuvat ratkaisut ja mitä vähähiilinen materiaali saa maksaa?

Sodat päättyvät, mutta taistelu lämpenemisen vaikutuksia vastaan jatkuu. Meillä on nytkin tekeillä monta mielenkiintoista, rakennusten kuntoon liittyvää tutkimus- ja kehityshanketta. Liity sinäkin Julkisivuyhdistykseen ja tule mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan entistä kestävämpää ja kauniimpaa Suomea.

Olli-Pekka Tiainen
toiminnanjohtaja
Julkisivuyhdistys – JSY ry  

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Päästölaskenta muuttaa rakennusalaa

Rakennusala on siirtymässä kohti vähähiilisempää tulevaisuutta, ja suunnittelijoilla on tässä murroksessa keskeinen rooli. Vuonna 2026 voimaan astuva rakentamislain ilmastoselvitys tuo päästölaskennan

Seinä-wc ei ole pelottava mörkö

Seinä-wc:n pelko on usein turhaa. Se ei ole pelottava mörkö tai vesivahinkoja tuottava väärä valinta, vaan materiaaleja säästävä ja asiakastyytyväisyyttä tuova

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi

Ilmanvaihto osaksi energiaremonttia

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Taloyhtiöissä keskustellaan paljon energian säästämisestä. Sen hinta ja tiukkenevat ilmastotavoitteet suorastaan pakottavat pohtimaan kulutuksen vähentämistä. Säästöt eivät kuitenkaan

Milloin hallitusammattilaista tarvitaan?

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Mitkä ovat yleisimmät tilanteet, milloin hallitusammattilaista tarvitaan ja miten taloyhtiö voi hyötyä palkatessaan hallitusammattilaisen? Milloin hallitusammattilaista tarvitaan? Yleisimmät

Seinä-wc-asennuksien aiheuttamat vesivahingot

Kirjoittaja: Marko Polvi Huolimattomien seinä-wc-asennuksien aiheuttamat vesivahingot on hiljattain nostettu mediassa esiin. Rakennuksissa oleva talotekniikka, sen ikääntyminen sekä talotekniikkaan liittyvät asennusvirheet