Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia.

Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja kaasusta. Saimme tästä muistutukseni juuri, kun kauan kaivatun talouskasvun piti alkaa.

Julkisivurakentamisessakin öljyä käytetään materiaalien raaka-aineena sekä kuljetusten ja valmistuksen energialähteenä.

Asuntoaloitukset ovat jo pohjalukemissa, mutta silti kysyntä alittaa rakentamisvauhdin. Kuluttajien luottamus on heikointa kahteen vuoteen, eikä korkojen nousu lisää ostoaikeita. Arvioiden mukaan neliöhintojen lasku jatkuu samaan aikaan, kun rakentamisen kustannukset nousevat (RT 24.3./Hypo 12.3.).

Taloyhtiöiden lainansaanti vaikeutuu. Ylen selvityksen (26.3.) mukaan yhdeksästä isosta kaupungista löytyy jo 30 postinumeroaluetta, joissa asuntojen vakuusarvot eivät riitä tuhat euroa neliöltä maksavan putkiremontin lainaan. Esimerkiksi Vantaalla joka kolmas alue jää alle riskirajan.

Remonttien lykkääntyminen on tuttu ilmiö. Julkisivujen markkinat -katsauksen mukaan korjaaminen on 2,5–3 miljoonaa neliömetriä jäljessä tarpeesta, julkisivukorjauksiin pitäisi käyttää vuosittain puoli miljardia euroa enemmän.

Kun lasketaan mukaan parvekkeet, ikkunat ja ovet, summa nousee 900 miljoonaan euroon. Varsinaista korjausvelkaa syntyy parisataa miljoonaa vuodessa, ja sitä lienee jo miljardeja.

Jos tilanteesta etsii valoa, voi katsoa taivaalle. Kevätaurinko näkyy jo iltapäivisin pörssisähkön hinnassa. Satojen hehtaarien aurinkopuistoista ja tuhansista kattovoimaloista kertyy yhteensä 1575 megawattia verkkoon kytkettyä kapasiteettia.

Julkisivuissakin olisi potentiaalia. Näillä pohjoisilla leveysasteilla aurinko paistaa varsinkin keväisin ja syksyisin matalalta lähes suoraan seiniin. Sähkön tarvekin on suurempi kuin kesäisin ja paneelien hyötysuhde parhaimmillaan, kun kuumeneminen ei aiheuta hävikkiä.

Markkinoilta löytyy suoraan levyrappaukseen integroitavia järjestelmiä, ja aurinkopaneeleista on muokattu myös varsinaisia julkisivulevyjä useilla värivaihtoehdoilla.

Julkisivuremonttikilpailumme yhtenä kriteerinä on energiatehokkuus. Hienojen uusrenessanssi- ja jugend-entisöintien lisäksi haluamme nostaa esiin onnistuneita modernin rakennuskannan remontteja. Esimerkiksi viime vuonna palkittiin 1960-luvun nauha-arkkitehtuurinsa palauttanut lahtelainen taloyhtiö, joka paransi samalla energialuokkaansa ja rakensi aurinkovoimalan.

Ilmastonmuutos kurittaa viistosateineen ja lämmönvaihteluineen vanhenevaa rakennuskantaamme ja vaatii leikkaamaan rakentamisen päästöjä. Materiaalien ja osien kierrättämistä pitäisi lisätä ja purkamista vähentää. Lähi-idän sota on vain lisäsyy katkoa fossiiliriippuvuuksia.

Tänä vuonna kysymme markkinatutkimuksessamme arkkitehdeiltä ja suunnittelijoilta, miten ilmastotekijät ohjaavat julkisivurakentamista ja -korjaamista. Kasvavatko riskit, yleistyvätkö tuulettuvat ratkaisut ja mitä vähähiilinen materiaali saa maksaa?

Sodat päättyvät, mutta taistelu lämpenemisen vaikutuksia vastaan jatkuu. Meillä on nytkin tekeillä monta mielenkiintoista, rakennusten kuntoon liittyvää tutkimus- ja kehityshanketta. Liity sinäkin Julkisivuyhdistykseen ja tule mukaan vaikuttamaan ja rakentamaan entistä kestävämpää ja kauniimpaa Suomea.

Olli-Pekka Tiainen
toiminnanjohtaja
Julkisivuyhdistys – JSY ry  

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Riitojen sovittelusta

Kirjoittaja: Timo A. Järvinen Suomessa on noin 90 000 asuntoyhtiötä. Suomalaiskansallinen malli järjestää asuminen yhtiömuodossa on ainutlaatuinen menestystarina. Sitä voidaan pitää