Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Suojakäsineet turvaavat tiukoissakin tilanteissa

Sertifioidut vinyylipintaiset suojakäsineet soveltuvat muun muassa rakennus-, asennus- ja kiinteistötöihin. Niillä voidaan parantaa työturvallisuutta myös monilla teollisuuden aloilla, kuljetuksessa ja logistiikassa sekä palo- ja pelastustoimen vaativissa tehtävissä.
Ääriolosuhteissa on tärkeää, että ote pitää.

Kotimainen perheyritys Jokasafe Oy valmistaa ja suunnittelee Evijärvellä ammattikäyttöön tarkoitettuja JokaSafe-suojakäsineitä. Ensimmäiset mallit tulivat markkinoille vuonna 1960. ”Pinnoitettuja ja osin pinnoitettuja muovikäsineitä valmistetaan monenlaisiin vaativiin käyttötarkoituksiin. Varsinkin rakennus- ja kemianteollisuudessa tarvitaan suojakäsineitä, jotka ovat mekaaniselta ja kemialliselta kestävyydeltään hyviksi havaittuja”, toteaa Jokasafe Oy:n toimitusjohtaja ja suojainasiantuntija Karoliina Sulkakoski.

Suojakäsineiden sisäpuolella voi olla puuvilla- tai tekoturkisvuoraus.

”Käsineissä on rouhepinta, joten niillä saa hyvän ja pitävän otteen. Joissakin käsinemalleissa on itse kehittämäämme TopGrip-pinnoitemateriaalia, joka parantaa käsineiden veden- ja tuulenpitävyyttä sekä kulutuskestävyyttä.”

Käsineitä joka lähtöön

Kaikki täyspinnoitetut JokaSafe-suojakäsineet valmistetaan Suomessa. Osa malleista on suunniteltu suojaamaan käsiä erityisen tehokkaasti kylmyyttä ja mekaanista kulutusta vastaan. Valikoimassa on myös erikoispitkiä, yli 35 cm:n mittaisia suojakäsineitä.

”Tällaiset käsineet lisäävät työturvallisuutta merkittävästi monissa työtehtävissä. Suojakäsineet on testattu ja luokiteltu Työterveyslaitoksen korkeimpaan kemikaalisuojausluokkaan, joten ne suojaavat vähintään kuudelta eri kemikaalilta vähintään 30 minuutin ajan”, Sulkakoski kertoo. Hänen mukaansa suosituimpia malleja ovat tätä nykyä rouhepintaiset rukkaset – joita menee paljolti vientiin – sekä yleistöihin soveltuvat JokaHold-sormikkaat, joissa on sekä pitoa että kemikaalikestävyyttä.

”Hyvän tartuntapinnan ansiosta suojakäsineillä saa turvallisen otteen, kun töitä tehdään esimerkiksi liukkailla kattopinnoilla. Toki tällöin tarvitaan myös asianmukaiset jalkineet.” ”Uusia suojakäsinemalleja ja myös asiakaskohtaisesti ’räätälöityjä’ käsineitä kehitetään koko ajan”, Sulkakoski mainitsee.

Lisätiedot: www.jokasafe.fi

Teksti: Ari Mononen

kuva

kuva

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta