Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Suomen on parannettava merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta

Kirjoittaja: Simon Elo

Asuinrakennustemme korjaustarve on yli yhdeksän miljardia euroa vuositasolla ja tarve vain kasvaa, jos määrätietoisia toimia ei jatketa. Korjausrakentamisen lisäämiseen kannustavat myös EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet, joilla halutaan vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.

Hallituksella on tarvittavat työkalut

Asuinrakennusten energia-avustus vauhditti erityisesti lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista sekä öljylämmityksestä luopumista. Ympäristöministeriö kannatti energia-avustusten jatkamista viime syksyn budjettiriihessä, mutta hallitus on toistaiseksi päättänyt olla jatkamatta avustusta. Asuinrakennusten energia-avustusta pystyivät hakemaan asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt.

Asuinrakennusten energia-avustuksen ja sähköautojen latauspaikka-avustuksen jatkaminen olisi luonteva tapa edistää rakennusalan uutta nousua ja lisätä korjausrakentamisen määrää. Hallitusohjelman mukaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin helpotetaan ja talousarvioesityksen mukaan ”toimia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennuskannan elinkaaristen hiilidioksidi‐ päästöjen pienentämiseksi” jatketaan. Tämä kirjaus on ristiriidassa hallituksen päätöksien kanssa.

Euroopasta tulee tavoitteita

Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla Suomi valmistautuisi tuleviin EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukennuksiin. Energia-avustusta saaneissa hankkeissa, joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi, päästöt vähenivät pientaloissa 90 prosenttia ja kerrostaloissa 85 prosenttia.

Nämä päästövähennykset ovat merkittäviä, ja merkittäviä ovat myös tiukennukset, jotka uusi energiatehokkuusdirektiivi lakiin tuo. EU:n kasvihuonepäästöistä on vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Yli kolmannes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakennuksista, joten päästövähennysten ja energiansäästön potentiaali on valtava.

Asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergiankulutusta tulisi esityksen mukaan vähentää jäsenvaltioissa ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmissä luovutaan vuoteen 2040 mennessä. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja vuoteen 2050 mennessä olemassa oleva rakennuskanta on muutettava päästöttömäksi.

Tarvitaan yhteisymmärrystä ja yhteistyötä

Neuvottelutuloksessa EU:n vaatimukset rakennusten energiatehokkuudesta eivät koske yksittäisiä taloja, vaan jäsenmaan rakennuskantaa keskimäärin. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat, ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät. Jäsenvaltioiden tehtävänä on suunnitella ja päivittää maan lainsäädäntö siten, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Pelkästään nämä tiedot lukemalla ymmärtää, että emme kansallisesti saavuta näitä tavoitteita ilman valtion määrätietoisia toimia ja merkittäviä taloudellisia panostuksia.

Energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet saavutetaan laadukkaalla rakentamisella ja käyttämällä modernia talotekniikkaa. Rakennusalan voimavarat on valjastettava yhteiseen vaikuttamistyöhön energiatehokkaamman Suomen puolesta. Vihreä siirtymä voi rakennusalalla edistää uusien työpaikkojen syntymistä, vahvistaa yritysten energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja luoda kaikille terveellisemmän elinympäristön.

Simon Elo
yhteiskuntasuhdepäällikkö
Talotekniikkaliitto

Talotekniikkaliitto on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STU:n yhteisjärjestö.

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi