Kirjoittaja: Simon Elo
Asuinrakennustemme korjaustarve on yli yhdeksän miljardia euroa vuositasolla ja tarve vain kasvaa, jos määrätietoisia toimia ei jatketa. Korjausrakentamisen lisäämiseen kannustavat myös EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet, joilla halutaan vähentää energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
Hallituksella on tarvittavat työkalut
Asuinrakennusten energia-avustus vauhditti erityisesti lämpöpumppujen ja lämmöntalteenottojärjestelmien asentamista sekä öljylämmityksestä luopumista. Ympäristöministeriö kannatti energia-avustusten jatkamista viime syksyn budjettiriihessä, mutta hallitus on toistaiseksi päättänyt olla jatkamatta avustusta. Asuinrakennusten energia-avustusta pystyivät hakemaan asuinrakennuksen omistavat henkilöt, taloyhtiöt ja ARA-yhteisöt.
Asuinrakennusten energia-avustuksen ja sähköautojen latauspaikka-avustuksen jatkaminen olisi luonteva tapa edistää rakennusalan uutta nousua ja lisätä korjausrakentamisen määrää. Hallitusohjelman mukaan latausmahdollisuuksien asentamista taloyhtiöihin helpotetaan ja talousarvioesityksen mukaan ”toimia rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi ja rakennuskannan elinkaaristen hiilidioksidi‐ päästöjen pienentämiseksi” jatketaan. Tämä kirjaus on ristiriidassa hallituksen päätöksien kanssa.
Euroopasta tulee tavoitteita
Rakennusten energiatehokkuutta parantamalla Suomi valmistautuisi tuleviin EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukennuksiin. Energia-avustusta saaneissa hankkeissa, joissa luovuttiin kiinteistökohtaisesta öljylämmityksestä rakenteellisten parannusten lisäksi, päästöt vähenivät pientaloissa 90 prosenttia ja kerrostaloissa 85 prosenttia.
Nämä päästövähennykset ovat merkittäviä, ja merkittäviä ovat myös tiukennukset, jotka uusi energiatehokkuusdirektiivi lakiin tuo. EU:n kasvihuonepäästöistä on vuoteen 2030 mennessä tarkoitus leikata 55 prosenttia vuoden 1990 tasoon verrattuna. Yli kolmannes EU:n kasvihuonekaasupäästöistä tulee rakennuksista, joten päästövähennysten ja energiansäästön potentiaali on valtava.
Asuinrakennusten keskimääräistä primäärienergiankulutusta tulisi esityksen mukaan vähentää jäsenvaltioissa ainakin 16 prosenttia vuoteen 2030 ja 20–22 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä jäähdytys- ja lämmitysjärjestelmissä luovutaan vuoteen 2040 mennessä. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi olla päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen ja vuoteen 2050 mennessä olemassa oleva rakennuskanta on muutettava päästöttömäksi.
Tarvitaan yhteisymmärrystä ja yhteistyötä
Neuvottelutuloksessa EU:n vaatimukset rakennusten energiatehokkuudesta eivät koske yksittäisiä taloja, vaan jäsenmaan rakennuskantaa keskimäärin. Jäsenvaltiot voisivat vapaasti valita, mihin rakennuksiin ne kohdistuvat, ja mihin toimenpiteisiin ne ryhtyvät. Jäsenvaltioiden tehtävänä on suunnitella ja päivittää maan lainsäädäntö siten, että asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Pelkästään nämä tiedot lukemalla ymmärtää, että emme kansallisesti saavuta näitä tavoitteita ilman valtion määrätietoisia toimia ja merkittäviä taloudellisia panostuksia.
Energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet saavutetaan laadukkaalla rakentamisella ja käyttämällä modernia talotekniikkaa. Rakennusalan voimavarat on valjastettava yhteiseen vaikuttamistyöhön energiatehokkaamman Suomen puolesta. Vihreä siirtymä voi rakennusalalla edistää uusien työpaikkojen syntymistä, vahvistaa yritysten energiatehokkuuteen liittyvää osaamista ja luoda kaikille terveellisemmän elinympäristön.
Simon Elo
yhteiskuntasuhdepäällikkö
Talotekniikkaliitto
Talotekniikkaliitto on LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU:n ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STU:n yhteisjärjestö.
