Muista nämä tärkeät ohjeet
Kameravalvonta on yleistynyt viime vuosina nopeasti myös asuinkiinteistöissä. Kun taloyhtiössä suunnitellaan kameravalvontaa, on syytä huomioida muutamia tärkeitä asioita.
TALOYHTIÖISSÄ KIINTEISTÖÖN asennettavan kameran
tarkoituksena on useimmiten kellari- ja vinttikomeromurtojen,
asuntomurtojen sekä kiinteistöön kohdistuvan ilkivallan ennaltaehkäisy
ja selvittäminen. Käytännössä valvontakameroita
asennetaan kellarin ja vintin käytävien lisäksi myös kerrostalojen
rappukäytäviin.
Vaikka kameravalvonta on yleistynyt nopeasti asuinkiinteistöissä,
ei kameravalvonnasta ole omaa lainsäädäntöä.
Kameravalvonnan laillisuus riippuukin lähtökohtaisesti valvonnan
suorittajasta, valvotusta paikasta sekä valvonnan tarkoituksesta.
– Koska kameravalvonta vaikuttaa asumiseen ja on
monessa taloyhtiössä epätavallinen hankinta, kannattaa hankintapäätös
tehdä yhtiökokouksessa, jossa kameravalvonnan
hankinnasta päätetään enemmistöpäätöksellä, kiinteistöjuridiikkaan
erikoistuneen Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n
asianajaja Marina Furuhjelm muistuttaa.
Kotirauhan piirissä saa kuvata vain luvalla
Rikoslain 24 luvussa on kameravalvontaa koskevat säädökset.
Nämä koskevat yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamista.
Kameravalvonnassa voidaan syyllistyä salakatseluun
ja yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen silloin,
kun joku oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
kotirauhan suojaamassa paikassa oleskelevaa henkilöä. Salakatselun
tunnusmerkkejä arvioitaessa on siis otettava huomioon,
onko katselu tai kuvaaminen tapahtunut kotirauhan piiriin
kuuluvalla alueella.
Silloin, kun valvontakamera asennetaan taloyhtiön yhteiselle
piha-alueelle, kuten parkkipaikalle tai jätekatokselle,
asennus ei edellytä suostumuksia asukkailta, koska kyseessä ei
ole kotirauhan suojaama alue.
– Valvontakameran asentaminen vintti- ja kellaritiloihin ei
mielestämme vaadi asukkaiden erillisiä suostumuksia. Alalla
on kuitenkin myös esitetty näkemys, jonka mukaan kellaritilat
olisivat kotirauhan suojaamia alueita, jolloin valvontakameran
asentaminen vaatisi suostumukset. Sen sijaan rappukäytävä
on selkeästi kotirauhan suojaamaa aluetta, joten kaikilta
kerrostalon asukkailta, eli osakkailta ja muilta talossa asuvilta
on saatava suostumus rappukäytävän kameravalvonnalle,
Furuhjelm
sanoo.
Jos valvontakamera sijoitetaan pihalle, taloyhtiön tulee
huolehtia siitä, ettei kameralla kuvata yksittäisten asukkaiden
käytössä olevia pihoja tai ikkunoiden kautta asuntoihin sisälle.
Kameravalvonnasta tulee aina ilmoittaa näkyvällä paikalla,
esimerkiksi kylteillä ”Kiinteistössä tallentava kameravalvonta”.
Tallentava kamera vaatii tietosuojasäännöstön noudattamista
Valvontakameran mahdollisella tallennusominaisuudella ei ole
merkitystä, kun arvioidaan, onko syyllistytty salakatseluun vai
ei, mutta sen sijaan sillä on merkitystä, kun arvioidaan tietosuojakysymyksiä.
Jos taloyhtiö käyttää tallentavaa kameravalvontaa,
muodostuu siitä henkilörekisteri. Tietosuojavaltuutetun
kannan mukaan tallennettu ja tunnistettava kuva tai ääni on
henkilötieto.
EU:n tietosuoja-asetus on tuonut velvoitteita rekisterinpitäjälle
ja oikeuksia rekisteröidylle. Henkilörekisteristä täytyy laatia
jokaisen tarkkailtavan saatavilla oleva tietosuojaseloste,
josta tulee ilmetä mm. rekisterinpitäjän nimi, yhteystiedot, henkilötietojen
käsittelyn tarkoitus ja se, mihin tietoja säännönmukaisesti
käytetään. Tallenteita saa käyttää vain siihen tarkoitukseen,
jota varten valvontaa suoritetaan.
Tallentavassa kameravalvonnassa on lisäksi muistettava,
että rekisteröidyllä, eli esimerkiksi asukkaalla, on oikeus tulla
tarkistamaan mihin rekisteriin hänet on merkitty. Kameravalvonnassa
tämä tarkoittaa sitä, että asukas, joka on tullut kuvatuksi,
on oikeutettu katsomaan hänestä otettuja kuvia. Naapureista
otettuja kuvia ei sen sijaan saa katsella.
Saako taloyhtiön asukas asentaa valvontakameran omalle pihalle tai parvekkeelle?
Jos osakas päättää asentaa kameran hallinnassaan olevalle
alueelle, hänen täytyy varmistua siitä, että salakatselua ei
tapahdu. Lisäksi kameran asentajan velvollisuus on huolehtia
tietosuoja-asioista.
Parveke on osakashallinnassa oleva tila. Myös rivitalon
piha-alue on osakashallinnassa, jos näin todetaan yhtiöjärjestyksessä.
Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain perusteella
laaja oikeus tehdä muutoksia hallinnassaan olevalla alueella.
Tietyistä muutoksista pitää kuitenkin ilmoittaa taloyhtiölle etukäteen.
Jos esimerkiksi kamera kiinnitetään taloyhtiön julkisivuun,
tai yhtiön sähköjärjestelmään tehdään muutoksia, taloyhtiön
tulee tietää tästä etukäteen.
Kameran asentanut osakas ei saa kuvata mitään muuta
kuin omaa aluetta. Kamera ei saa suunnata sisälle naapurin
huoneistoon, naapurin parvekkeelle tai piha-alueelle. Myös
omassa hallinnassa olevien tilojen osalta osakkaan on varmistettava,
että toimintaan ei liity vierailijoiden salakatselua ja
että tietosuoja-asetuksen vaatimat toimenpiteet on suoritettu.
Taloyhtiön valvontakameran sijainti ja suostumukset
- Kamera sijoitetaan ulko-oven ulkopuolelle ja kamera
suunnataan yleiselle pihalle = osakkaiden enemmistöpäätös - Kamera sijoitetaan ulko-oven ulkopuolelle siten, että kamera
kuvaa taloyhtiön porrashuoneen ulko-ovea = tarvitaan
asukkaiden suostumukset, koska myös porrashuone, joka on
kotirauhan suojaama alue, tulee kuvatuksi. - Kamera sijoitetaan porrashuoneeseen (kameralla ei
välttämättä kuvata yksittäisten asuntojen huoneisto-ovia)
= tarvitaan asukkaiden suostumukset, koska porrashuone,
joka on kotirauhan suojaama alue, tulee kuvatuksi.
Kirjoittaja: Marina Furuhjelm
Asianajaja, kehitys- ja viestintäjohtaja
Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy
www.kak-laki.fi
