Rakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja: Suomessa jopa 55 prosenttia käytetyistä luonnonvaroista menee rakentamiseen, ja alan osuus jätteistä on 12 prosenttia*. Kiertotalous nähdään keinona pienentää ympäristövaikutuksia ja mahdollisesti myös kustannuksia.
Talotekniset osat ja järjestelmät ovat toimitilarakentamisessa rungon jälkeen toiseksi suurin materiaalisidonnaisten hiilipäästöjen lähde. Ne sisältävät arvokkaita materiaaleja, ja perinteisesti kierrätys on tarkoittanut materiaalin kierrätystä. Todellinen kiertotalous edellyttää kuitenkin laitteiden ja komponenttien uudelleenkäyttöä.
Monissa liiketiloissa, toimistoissa ja hotelleissa tehdään usein tilamuutoksia, jolloin talotekniikkaa uusitaan ennen osien elinkaaren päättymistä.
”Muutostöissä talotekniikkaa uusitaan jo paljon ennen osien elinkaaren päättymistä. Talotekniikan kiertotalous -hankkeessa selvitettiin, mitä edellytyksiä on sille, että purettavat tuotteet kierrätettäisiin lähes sellaisinaan uudessa käyttötarkoituksessa”, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Salo Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:stä.
Ohjeita ja tietoa maksutta
Talotekniikan kiertotalous -hankkeessa kartoitettiin käytännön prosesseja ja laadittiin ohjekortteja kiinteistön omistajille, suunnittelijoille, tukkuliikkeille, tuotevalmistajille ja urakoitsijoille. Materiaali julkaistiin 14.8.2025 osoitteessa talteka.fi ja on kaikkien käytettävissä maksutta.
Hankkeessa valmistui myös kattava taustaraportti, joka esittelee toteutuneita esimerkkejä, potentiaalisesti uudelleenkäyttöön soveltuvia osia ja niiden kierrätyksen erityispiirteitä.
Haasteita ja mahdollisuuksia
”Talotekniikan kiertotalouden kehityksen esteitä on monia, esimerkiksi ansaintamallit, jotka eivät tue uudelleenkäyttöä. Osittain kyse on kuitenkin osaamisen puutteesta sekä siitä, että yhteistä prosessia ei ole ollut”, kertoo hankkeen asiantuntija Charlotte Nyholm Granlundilta.
Talotekniikan etuna on kattava data LVI- ja sähkönumeroiden kautta.
”Numerot yksilöivät Suomessa myytävät LVI- ja sähkötekniset tuotteet ja ne löytyvät parhaimmillaan jopa fyysisen laitteen tai tuotteen kyljestä. Tämä on uudelleenkäytön mahdollistamisen kannalta merkittävä etu”, toteaa Taltekan jaosjohtaja Magnus Sirén.
*Tekstilähteet: VN: Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset sekä Tilastokeskuksen StatFin jätetilasto.
Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pixabay
Lähde: Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)
