Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Talotekniikan kiertotalous etenee – uutta tietoa ja ohjeita alan toimijoille

Rakentaminen kuluttaa valtavasti luonnonvaroja: Suomessa jopa 55 prosenttia käytetyistä luonnonvaroista menee rakentamiseen, ja alan osuus jätteistä on 12 prosenttia*. Kiertotalous nähdään keinona pienentää ympäristövaikutuksia ja mahdollisesti myös kustannuksia.

Talotekniset osat ja järjestelmät ovat toimitilarakentamisessa rungon jälkeen toiseksi suurin materiaalisidonnaisten hiilipäästöjen lähde. Ne sisältävät arvokkaita materiaaleja, ja perinteisesti kierrätys on tarkoittanut materiaalin kierrätystä. Todellinen kiertotalous edellyttää kuitenkin laitteiden ja komponenttien uudelleenkäyttöä.

Monissa liiketiloissa, toimistoissa ja hotelleissa tehdään usein tilamuutoksia, jolloin talotekniikkaa uusitaan ennen osien elinkaaren päättymistä.

”Muutostöissä talotekniikkaa uusitaan jo paljon ennen osien elinkaaren päättymistä. Talotekniikan kiertotalous -hankkeessa selvitettiin, mitä edellytyksiä on sille, että purettavat tuotteet kierrätettäisiin lähes sellaisinaan uudessa käyttötarkoituksessa”, sanoo toimitusjohtaja Ilkka Salo Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:stä.

Ohjeita ja tietoa maksutta

Talotekniikan kiertotalous -hankkeessa kartoitettiin käytännön prosesseja ja laadittiin ohjekortteja kiinteistön omistajille, suunnittelijoille, tukkuliikkeille, tuotevalmistajille ja urakoitsijoille. Materiaali julkaistiin 14.8.2025 osoitteessa talteka.fi ja on kaikkien käytettävissä maksutta.

Hankkeessa valmistui myös kattava taustaraportti, joka esittelee toteutuneita esimerkkejä, potentiaalisesti uudelleenkäyttöön soveltuvia osia ja niiden kierrätyksen erityispiirteitä.

Haasteita ja mahdollisuuksia

”Talotekniikan kiertotalouden kehityksen esteitä on monia, esimerkiksi ansaintamallit, jotka eivät tue uudelleenkäyttöä. Osittain kyse on kuitenkin osaamisen puutteesta sekä siitä, että yhteistä prosessia ei ole ollut”, kertoo hankkeen asiantuntija Charlotte Nyholm Granlundilta.

Talotekniikan etuna on kattava data LVI- ja sähkönumeroiden kautta.

”Numerot yksilöivät Suomessa myytävät LVI- ja sähkötekniset tuotteet ja ne löytyvät parhaimmillaan jopa fyysisen laitteen tai tuotteen kyljestä. Tämä on uudelleenkäytön mahdollistamisen kannalta merkittävä etu”, toteaa Taltekan jaosjohtaja Magnus Sirén.

*Tekstilähteet: VN: Suomen kansantalouden materiaalivirrat ja niiden vaikutukset sekä Tilastokeskuksen StatFin jätetilasto.

Stilisointi: Toimitus
Kuvat: Pixabay

Lähde: Talotekninen teollisuus ja kauppa ry (Talteka)

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Leania rakentamisesta

RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen

Kiikarissa energiaremppa?

Taloyhtiöissä haaveillaan nyt energiaremontista. Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lähes 60 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä, että energiasäästö ohjaa taloyhtiöiden päätöksentekoa tulevaisuudessa

Lammin Ikkuna Oy:n koronatiedote taloyhtiöille

Korona on haastanut rakennusalaa ja saneeraustoimintaa kovalla kädellä. Taloyhtiöiden kokouksia on siirretty tai järjestetty etäkokouksina. Päätökset ikkuna- ja oviremonteista ovat viivästyneet,

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa