Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Taloyhtiön hallitus tarvitsee asiantuntijajohtajuutta

Kirjoittaja: Katja Pesonen

Taloyhtiön johtaminen on ensisijaisesti pitkäjänteistä
suunnittelua taloyhtiön toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi,
ja sen on huomioitava kiinteistön koko elinkaari
sekä kestävä kehitys.

Taloyhtiön hallinnon ja osakkaiden vastuulla
on toimia niin, että kiinteistön arvo säilyy tai jopa nousee.
Toiminnan tulee olla sellaista, että asunnoissa on viihtyisä
ja mukava asua. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on kyettävä
jatkuvasti tuottamaan osakkaiden ja asukkaiden tarvitsemia
asumispalveluita tehokkaasti, taloudellisesti ja suunnitelmallisesti.

Milloin viimeksi osallistuit yhtiökokoukseen? Oletko osakkaana
jättänyt yhtiökokouksen aina väliin sillä ajatuksella, että
päättäkööt muut puolestani? Pelkäätkö, että joudut hallitukseen,
jos osallistut yhtiökokoukseen?

Yhtiökokous on osakkaan
tärkein kokous vuodessa. Siellä tehdään päätöksiä, joilla on
suora vaikutus asumiskustannuksiin ja tuleviin korjaushankkeisiin.
Ylin toimivalta on yhtiökokouksella (AOYL 6:2.1). Yhtiökokouksen
päätösvaltaan kuuluu esimerkiksi päättää merkittävimmät
asumiseen ja asumiskustannuksiin liittyvät päätökset.

Yhtiökokoukselle kuuluu myös taloyhtiön yleinen toimivalta,
jollei laissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous
myös valitsee hallituksen. Varsinainen yhtiökokous järjestetään
taloyhtiössä kerran tai kahdesti vuodessa – riippuen siitä, mitä
kunkin yhtiön yhtiöjärjestys asiasta mainitsee. Hallitus sekä
isännöitsijä muodostavat asunto-osakeyhtiön johdon. Asuntoosakeyhtiössä
on aina oltava hallitus, jonka yhtiökokous valitsee
(AOYL 7:1.1). Lisäksi yhtiölle valitaan isännöitsijä hallituksen
toimesta, jos yhtiöjärjestyksessä on määräys valinnasta tai
jos yhtiökokous näin päättää.

Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen peruskorjaus ja -parannustarve
kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä erittäin voimakkaasti.
Jotta ikääntyvät talot ja niissä olevat kodit vastaavat
paremmin erilaisten asukasryhmien muuttuvia tarpeita ja
vaatimuksia, olisi enemmän kuin tervetullutta, että osakkaat
olisivat edustamassa hallituksessa osaamisellaan ja näkemyksillään
yhtiön kehitysnäkemyksiä.

Peruskorjausvaiheessa hallituksissa
tarvitaan myös asiantuntemusta ja projektiosaamista
ulkopuolisten asiantuntijoiden lisäksi. Hallitusta ei ole syytä jättää
hankevuosina ns. oman onnensa nojaan, vaan tarvittaessa
täydentää vaikkapa määräajaksi hallitusta ulkopuolisella
hallitusammattilaisella. Osaamattomuus ja perehtymättömyys
tärkeisiin asioihin johtaa erittäin kalliisiin lopputuloksiin ja silloin
kaikkien yhteistä asunto-omaisuutta ja etua ei faktisesti
puolusteta kuten pitäisi.

On syytä käyttää ammattilaista vähänkin isommissa urakoissa,
koska silloin urakalla on huomattavasti suurempi mahdollisuus
onnistua. Lisäksi taloyhtiön johdon vastuun ja huolellisen
toiminnan näkökulmasta on parempi palkata ammattilainen
hankkeen johtoon. Sama koskee myös hankkeen suunnittelijaa
ja valvojaa.

Hallitustyön voimavarat ja kokousten ajankäyttö tulisikin
suunnata ennen kaikkea tulevaisuutta kohden, ei valvovaan
peräpeiliin.

Hallituksessa tulisi olla henkilöitä, joiden fokus
sekä kyvykkyys painottuu huomiseen ja strategiseen rooliin,
tunnistamaan tulevaisuutta ja tekemään parhaita mahdollisia
päätöksiä kohti huomista.

Kiinnitä jatkossa painokkaasti huomiota
hallituksen kokoonpanoon, osaamiseen ja sen tuomaan
lisäarvoon yhtiön erilaisissa elinkaaren vaiheissa.

Katja Pesonen
KTM, EMBA, BBA, RAPS, JET, IEAT, IAT, HHJ PJ, HHJ, HTHJ
AKHA ry:n hallituksen jäsen
Asunto Maisteri Oy:n toimitusjohtaja

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi