Kirjoittaja: Katja Pesonen
Taloyhtiön johtaminen on ensisijaisesti pitkäjänteistä
suunnittelua taloyhtiön toiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi,
ja sen on huomioitava kiinteistön koko elinkaari
sekä kestävä kehitys.
Taloyhtiön hallinnon ja osakkaiden vastuulla
on toimia niin, että kiinteistön arvo säilyy tai jopa nousee.
Toiminnan tulee olla sellaista, että asunnoissa on viihtyisä
ja mukava asua. Tämä tarkoittaa sitä, että taloyhtiön on kyettävä
jatkuvasti tuottamaan osakkaiden ja asukkaiden tarvitsemia
asumispalveluita tehokkaasti, taloudellisesti ja suunnitelmallisesti.
Milloin viimeksi osallistuit yhtiökokoukseen? Oletko osakkaana
jättänyt yhtiökokouksen aina väliin sillä ajatuksella, että
päättäkööt muut puolestani? Pelkäätkö, että joudut hallitukseen,
jos osallistut yhtiökokoukseen?
Yhtiökokous on osakkaan
tärkein kokous vuodessa. Siellä tehdään päätöksiä, joilla on
suora vaikutus asumiskustannuksiin ja tuleviin korjaushankkeisiin.
Ylin toimivalta on yhtiökokouksella (AOYL 6:2.1). Yhtiökokouksen
päätösvaltaan kuuluu esimerkiksi päättää merkittävimmät
asumiseen ja asumiskustannuksiin liittyvät päätökset.
Yhtiökokoukselle kuuluu myös taloyhtiön yleinen toimivalta,
jollei laissa tai yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiökokous
myös valitsee hallituksen. Varsinainen yhtiökokous järjestetään
taloyhtiössä kerran tai kahdesti vuodessa – riippuen siitä, mitä
kunkin yhtiön yhtiöjärjestys asiasta mainitsee. Hallitus sekä
isännöitsijä muodostavat asunto-osakeyhtiön johdon. Asuntoosakeyhtiössä
on aina oltava hallitus, jonka yhtiökokous valitsee
(AOYL 7:1.1). Lisäksi yhtiölle valitaan isännöitsijä hallituksen
toimesta, jos yhtiöjärjestyksessä on määräys valinnasta tai
jos yhtiökokous näin päättää.
Asunto-osakeyhtiöiden kiinteistöjen peruskorjaus ja -parannustarve
kasvaa lähivuosina ja -vuosikymmeninä erittäin voimakkaasti.
Jotta ikääntyvät talot ja niissä olevat kodit vastaavat
paremmin erilaisten asukasryhmien muuttuvia tarpeita ja
vaatimuksia, olisi enemmän kuin tervetullutta, että osakkaat
olisivat edustamassa hallituksessa osaamisellaan ja näkemyksillään
yhtiön kehitysnäkemyksiä.
Peruskorjausvaiheessa hallituksissa
tarvitaan myös asiantuntemusta ja projektiosaamista
ulkopuolisten asiantuntijoiden lisäksi. Hallitusta ei ole syytä jättää
hankevuosina ns. oman onnensa nojaan, vaan tarvittaessa
täydentää vaikkapa määräajaksi hallitusta ulkopuolisella
hallitusammattilaisella. Osaamattomuus ja perehtymättömyys
tärkeisiin asioihin johtaa erittäin kalliisiin lopputuloksiin ja silloin
kaikkien yhteistä asunto-omaisuutta ja etua ei faktisesti
puolusteta kuten pitäisi.
On syytä käyttää ammattilaista vähänkin isommissa urakoissa,
koska silloin urakalla on huomattavasti suurempi mahdollisuus
onnistua. Lisäksi taloyhtiön johdon vastuun ja huolellisen
toiminnan näkökulmasta on parempi palkata ammattilainen
hankkeen johtoon. Sama koskee myös hankkeen suunnittelijaa
ja valvojaa.
Hallitustyön voimavarat ja kokousten ajankäyttö tulisikin
suunnata ennen kaikkea tulevaisuutta kohden, ei valvovaan
peräpeiliin.
Hallituksessa tulisi olla henkilöitä, joiden fokus
sekä kyvykkyys painottuu huomiseen ja strategiseen rooliin,
tunnistamaan tulevaisuutta ja tekemään parhaita mahdollisia
päätöksiä kohti huomista.
Kiinnitä jatkossa painokkaasti huomiota
hallituksen kokoonpanoon, osaamiseen ja sen tuomaan
lisäarvoon yhtiön erilaisissa elinkaaren vaiheissa.
Katja Pesonen
KTM, EMBA, BBA, RAPS, JET, IEAT, IAT, HHJ PJ, HHJ, HTHJ
AKHA ry:n hallituksen jäsen
Asunto Maisteri Oy:n toimitusjohtaja
