Taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana, mikä näkyi monessa taloyhtiössä vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä. Vuosi 2024 kuuluu hyvin mahdollisesti samaan saagaan.
Kiinteistöliiton julkaiseman, taloyhtiöiden talousarvioiden laatimiseen tarkoitetun ohjeistuksen mukaan esimerkiksi kaukolämmön hinta nousee tänäkin vuonna monessa kaupungissa. Suurimmat nousut kaukolämmön energian hinnassa on tänä vuonna odotettavissa Porissa ja Kuopiossa, joissa hinnat nousevat 15-16 prosenttia.
Suurin osa Suomen taloyhtiöistä lämmitetään juuri kaukolämmöllä. Lämmitysmuodosta riippumatta energia- ja vesikustannukset nappaavat taloyhtiön hoitokuluista tyypillisesti 30–40 prosenttia. Kun nämä kustannukset nousevat nopsaan, taloyhtiöissä alkaa olla pieni pakko korottaa hoitovastiketta.
Myös kasvavat vesimaksut aiheuttavat taloyhtiöille harmaita hiuksia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HSY nosti jo toisena vuonna peräkkäin veden hintaa noin 10 prosenttia. Myös jätemaksuihin on tullut jonkin verran korotuksia.
Kiinteistöveron maapohjan eli tontin yleisen veroprosentin alaraja nostettiin valtion talousarvioesityksessä 0,93:sta 1,30 prosenttiin kuluvalle vuodelle. Maapohjan kiinteistövero nousee tämän myötä noin 40 prosenttia niissä kunnissa, jotka olivat entisen veroprosentin alarajalla.
Samalla kiinteistövakuutusten hinnat ovat kuitenkin nousseet edellisvuotta vähemmän suurella osalla vakuutusyhtiöistä. Nousua hillitsee rakennuskustannusten nousuvauhdin hiipuminen. Fiksu taloyhtiön hallitus seuraa vakuutusten hintoja tarkalla silmällä ja tarvittaessa kilpailuttaa vakuutukset.
Näinä synkkinä aikoina fiksu hallitus myös huolehtii omasta taloudestaan siten, että maksuvalmius säilyy ja reagointikyky on kunnossa äkillisten rahantarpeiden varalta. Hyvä nyrkkisääntö on, että taloyhtiön kassassa tulisi jatkuvasti olla vähintään kolmen tai neljän kuukauden vastikkeita vastaava ”sotakirstu”. Lisäksi yhtiökokouksessa voi valtuuttaa hallituksen keräämään esimerkiksi kaksi ylimääräistä vastiketta ilman uuden yhtiökokouksen järjestämistä.
Taloudelliset huolet eivät hetkeen väisty, mutta joitain hyviäkin uutisia alkuvuoteen osuu. Vuoden alussa aloitti uusi isännöinnin eettinen neuvosto, jonka tarkoitus on uudistaa isännöinnin valvonta ”luotettavaksi, riippumattomaksi ja uskottavaksi alan valvontajärjestelmäksi”. Isännöintialaan luottamusta rakentava eettinen neuvosto on syntynyt Isännöintiliiton ajamana, yhteistyössä asunto-osakeyhtiöiden etujärjestö Kiinteistöliiton ja Isännöinnin auktorisointiyhdistyksen kanssa. Neuvosto perustettiin Keskuskauppakamarin yhteyteen.
Neuvostolta voi pyytää lausuntoa siitä, onko isännöintiyritys toiminut Isännöinnin eettisten ohjeiden mukaisesti. Lausuntoa voi pyytää esimerkiksi taloyhtiön hallitus tai kilpaileva isännöintiyritys, joka on Isännöintiliiton jäsen. Neuvosto pyytää lausuntopyynnön kohteelta vastineen, käsittelee asian ja antaa siitä lausunnon.
Lausuntoa voi pyytää Isännöintiliiton jäsenyrityksistä, ISA:n auktorisoimasta isännöintitoimijasta ja muusta isännöintialan ammattimaisesta toimijasta, joka on isännöintisopimuksessa sitoutunut noudattamaan Isännöinnin eettisiä ohjeita. Valvontamenettely piirissä on näin ollen noin 90 prosenttia isännöintialan ammattimaisista toimijoista. Lausuntopyyntö on maksullinen, mutta maksun suuruus on pyritty luomaan sellaiseksi, ettei se muodostu kynnykseksi pyytää lausuntoa.
Jos neuvosto toteaa, että tapauksessa on toimittu Isännöinnin eettisten ohjeiden vastaisesti, seuraamuksena on joko huomautus, varoitus, erottaminen Isännöintiliitosta tai auktorisoinnin menetys. Kaikki tapaukset julkaistaan.
Isännöintialalle olikin jo korkea aika saada riippumaton taho, joka pystyy uskottavasti ottamaan kantaa isännöinnin ja taloyhtiöiden välisiin epäselvyyksiin ja kiistoihin – toivon mukaan suhteellisen matalalla kynnyksellä.
PETRI CHARPENTIER
