Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Taloyhtiön talous testissä

Taloyhtiön osakkaan vastikemenot saattavat nousta jopa satoja euroja kerralla. Kovia aikoja eletään nyt etenkin yhtiöissä, joissa on suuria yhtiölainoja. Korkomenojen lisäksi taloyhtiöitä
kuristaa myös yleinen kustannusten nousu. Esimerkiksi sähkölämmitteisissä taloyhtiöissä energiakulujen nousu on ollut melkoista viimeisen vuoden aikana.

TALOYHTIÖIDEN VELKAKEHITYS on ollut nousussa viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Vanhoissa asunto-osakeyhtiöissä
lainaa on yleensä otettu esimerkiksi putkiremontteja
tai muita suuria perusparannuksia varten. Monissa taloyhtiöissä
velkaa voi olla useastakin perusparannusprojektista.
Suurimpia yhtiövelkoja on tällä hetkellä uudistalokohteissa,
joissa osakkeita on myyty 50–80 prosentin yhtiölainaosuuksin.

Hypon asuntorahoitusjohtaja Risto Marilan mukaan
taloyhtiöiden laina-ajat ovat isompien lainojen osalta tyypillisesti
20–25 vuoden pituisia.

”Pääosa asunto-osakeyhtiöiden lainoista on sidottu Euriboriin.
Historiallisesti on ollut kannattavampaa kestää korkojen
vaihtelu, kuin sitoa lainaa kiinteään korkoon. Menneellä vuosikymmenellä
ehdittiin totuttautua nollakorkoihin, eikä erilaiset
korkoturvavaihtoehdot nousseet koskaan suosituimmaksi vaihtoehdoksi
asunto-osakeyhtiölainoissa.”

Miksi kiinteäkorkoisia taloyhtiölainoja on
nostettu niin vähän?

Suotuisan korkotilanteen ohella asunto-osakeyhtiöiden kiinteäkorkoisissa
lainoissa on Marilan mukaan niiden käyttöön liittyviä
haasteita.

”Niihin saattaa olla kankeampi tehdä esimerkiksi osakaskohtaisia
lyhennyksiä tai muita muutoksia”, hän tarkentaa.

”Ehkä yleisin syy lienee kuitenkin se, että asia ei ole matalien
korkojen aikaan noussut puheeksi yhtiökokouksissa.”

Taloyhtiön taloudellinen pelivara kuntoon

Marila sanoo, että tällä hetkellä on tärkeää, että taloyhtiöissä
tiedetään tarkasti, mikä yhtiön taloustilanne
on. Siihen sisältyy vastikkeiden tarkka maksuvalvonta ja ripeä perintäprosessin
käynnistäminen ongelmien ilmaantuessa.

”Hallituksen ja isännöitsijän on hyvä olla tiiviisti yhteydessä.
Monissa hyvin hoidetuissa taloyhtiöissä huonoihin
aikoihin onkin varauduttu esimerkiksi keräämällä ylimääräisiä
vastikkeita. Lyhyellä aikavälillä taloyhtiöllä olisi hyvä olla
vastikepuskuria
noin 2–4 kuukauden väliseksi ajaksi.”

Marilan mukaansa tänä keväänä taloyhtiöissä on nähty
keskimäärin 10–20 prosentin vastikekorotuksia.

”Suurimmat korotukset osuvat luonnollisesti puskurittomiin
taloyhtiöihin.”

Marila sanoo, että pidemmän aikavälin varautuminen on
pitkälti tulevien remonttien ennakointia ja taloyhtiön yleistä
kunnossapitoa.

”Korjaustarvetta on hyvä ennakoiden 5–10 vuoden päähän.”

Yksittäisten osakkaiden maksuvalmiutta Marila pitää yhä
pääosin hyvänä.

”Suomalaiset ovat tunnollisia asuntovelallisia ja he ovat
suurimmaksi osaksi varautuneet tiukempiin aikoihin.”

Harvinainen konkurssi saattaa yleistyä

Taloyhtiön konkurssin uhka voi kasvaa monesta syystä. Tavallisimpia
syitä ovat lykätyt korjaushankkeet, yhtiön sijainti muuttotappioalueella
tai yksittäisten osakkaiden maksurästit. Jos
tähän vielä lisätään heikko maksuvalmius voi taloyhtiö joutua
jättämään konkurssihakemuksen. Veronmaksajien keskusliiton
julkaisun mukaan suomalaisista noin 80 000 taloyhtiöstä viimeisen
viiden vuoden aikana konkurssihakemuksia on tullut
vuodessa kymmenkunta. Konkurssin hakeminen ei tosin vielä
tarkoita, että konkurssi toteutuu.

Marila pitää konkurssiuhkaa vähäisenä. Velkaisten uudistaloyhtiöiden
riskitilannetta hän pitää sen sijaan mielenkiintoisena
seurattavana.

”Niissä osakeomistuksen jakautumisella on suuri merkitys.
Suurimmat maksuvalmiusriskit uudiskohteissa ovat tietenkin
yhtiöissä, joissa yksittäisellä sijoittajalla on suuri määrä
osakkeita ja vastikkeenmaksukyky vahvasti vuokrakassavirran
varassa. Jos yksittäinen sijoittaja ajautuu maksukyvyttömyyteen,
voi tilanne muuttua nopeastikin. Vanhoissa yhtiöissä riski
kohdistuu puolestaan yhtiöihin, joissa on eletty niin sanotusti
‘kädestä suuhun’-periaatteella ennakoimatta tulevaa”, Marila
tarkentaa.

Teksti: Heli-Maria Wiik

Velallinen kokee korkojen nousun joka tapauksessa

HYPON EKONOMISTIN Juho Keskisen mukaan
viimeaikaisesta markkinaheilunnasta huolimatta iso
kuva ei ole juurikaan muuttunut ja nykytasoillakin
korontarkistuspäivä tuo velallisille merkittävän lisäkulun.

”Markkinaennusteiden mukaan korot pysyvät
nykytasoillaan
tai nousevat vielä tänä vuonna, ja
voivat laskea aikaisintaan ensi vuonna. Epävarmuus
kehityksestä on toki kasvanut, mutta ennusteet eivät
tällä hetkellä povaa voimakkaita muutoksia tälle
vuodelle.”

Hänen mukaansa Euroopan keskuspankki arvioi
inflaatiota aina uusimman tiedon valossa ja voi
joutua vielä nostamaan ohjauskorkojaan sitkeän
pohjainflaation vuoksi.

”Oman näkemykseni mukaan korot voivat hieman
palautua ylöspäin lähemmäksi neljän prosentin
tasoa lähiaikoina,
sillä todennäköisyys laajemmalle
pankkikriisille on hyvin pieni, mutta heijastuu kuitenkin
markkinoiden nykyhintoihin laskevasti.”

Ekonomisti Keskinen sanoo, että taloyhtiön kiperin
paikka voi syntyä siitä, jos lainaa on paljon ja siitä
on oltu lyhennysvapailla eikä lainanmaksuun ole
varauduttu.

”Kevään aikana moni taloyhtiö on tilanteessa,
jossa euribor tarkistetaan nollatasolta tai ainakin
matalalta tasolta tuonne 3–4 prosentin tasolle, kun
korkosuojattuja lainoja on yhtiölainoissa melko
vähän.”

Teksti: Heli-Maria Wiik
Kuvat: Pixabay

Konkurssi voi olla asukkaalle suuri kriisi

ASUNTO-OSAKKAALLE TALOYHTIÖN konkurssi
voi olla suuri inhimillinen tragedia. Asunnolta saattaa
mennä arvo ja asuntovelka jäädä. Jos näin tapahtuu,
ihminen voi pahimmassa tapauksessa olla asunnoton.

”On tärkeää, että asia nostetaan esiin yhteiskunnallisena
kysymyksenä”, Isännöintiliiton vaikuttamis- ja tutkimusjohtaja
Tuomas Viljamaa sanoo Yle uutisten
haastattelussa.

Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia kertoo
Ylelle, että käytännössä asukas voi joutua pois kodistaan.

”Prosessi on samanlainen kuin missä tahansa osakeyhtiössä.
Osakas ei omista huoneistoa vaan osakkeita,
jotka oikeuttavat huoneiston hallintaan. Konkurssissa
sijoitus yhtiöön raukeaa.”

Taloyhtiössä ottaa määräysvallan konkurssin jälkeen
konkurssipesänhoitaja. Hänen tehtävänsä on huolehtia
velkojien tarpeista.

”Tällöin realisoidaan se omaisuus, mikä on jäljellä.
Tällaisia voivat olla rakennukset tai tontti. Käytännössä
asukkaat voivat neuvotella asumisesta konkurssipesänhoitajan
kanssa. On mahdollista, että asukas saa jonkin
siirtymäajan muuttoon”, Haltia tarkentaa Ylelle.

Teksti: Heli-Maria Wiik

Jaa tämä artikkeli: 

Isännöinti

Isännöintialalla menossa iso murros

Isännöintiliiton toimitusjohtaja Mia Koro-Kanerva uskoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana tehdään isännöintialalla iso loikka kohti asiakasta palvelevampaa viestintäkulttuuria. ”Tulevaisuus tuo varmasti

Varmista viranomaisviestinnän sujuvuus

Sisätiloihin asennettava peittoaluelaajennus parantaa viranomaisverkon kuuluvuutta Viranomaisviestintä tapahtuu usein haastavissa kommunikaatio-olosuhteissa ja vaatii luotettavia sekä tehokkaita viestintäratkaisuita. Peittoaluelaajennukset varmistavat viranomaisverkon eli

Ryhdytäänkö elvyttämään?

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ihmisen muisti on ihmeellisen lyhyt. Pari kuukautta aurinkoa, ja kevään korona on muisto vain. Samaten tuntuu käyneen korjausrakentamiselle

Korona kuritti asuntovelallisia

Lainoja neuvoteltiin huhtikuussa uudelleen ennätyksellisen paljon Kotitalous- ja yrityslainoja neuvoteltiin uudelleen huhtikuussa 2020 enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin. Uudelleen neuvoteltujen sopimusten määrässä

Sisäilmastoseminaari ehti ennen koronaa

Sisäilmayhdistys täyttää 30 vuotta syksyllä 2020. Juhlavuosi lähti vauhdikkaasti käyntiin maaliskuisessa Sisäilmastoseminaarissa sekä juhlagaalassa. Sisäilmayhdistys viettää juhlavuotta, sillä yhdistys perustettiin syksyllä

Digitaalinen taloyhtiöviestintä on tehokasta ja kannattavaa

Taloyhtiöiden digitaalisten asukasviestintäratkaisujen hyödyntäminen on vielä alkutekijöissään Suomessa. Suuret vuokrataloyhtiöt ovat jo ottaneet digitaaliset viestintäratkaisut laajempaan käyttöön, mutta yksityisomisteiset asuntoosakeyhtiöt ovat

Kestävä kehitys korostui Frankfurtin ISH-messuilla

Frankfurtin kansainväliset ISH-talotekniikkamessut järjestettiin tänä vuonna pitkän koronatauon jälkeen 13.–17. maaliskuuta. Keskeiseksi teemaksi messuilla nousi energian ja muiden resurssien säästäminen uudenlaisen

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Hyvän hallituksen keskeiset piirteet

Millainen on kiinteistöjuristin mielestä hyvä taloyhtiön hallitus ja mihin uuden hallituksen kannattaa kiinnittää huomiota toimintakautensa alkuvaiheessa? Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n

Sisäilmapaja13 Vantaalla: Strategiasta käytäntöön

Sisäilmapaja13 pidettiin marraskuussa Vantaalla. Järjestyksessään kolmastoista sisäilmatapahtuma järjestettiin Vantaan Flamingossa Sisäilmayhdistyksen ja Vantaan kaupungin toimesta 23. – 24.11.2022. SISÄILMAPAJA ON Sisäilmayhdistyksen

ISH 2023

Maailman johtavat talotekniikkamessut 13.–17.3.2023 Maailman merkittävimmät LVI- ja talotekniikan sekä kylpyhuonedesignin ammattimessut tuovat esille tulevaisuuden ratkaisuja ja tuotteita. Millä energialla kannattaa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla