Monessa taloyhtiössä ollaan huolissaan: kun talousnäkymät koko ajan synkkenevät, miten meidän käy? Kiinteistöliiton taloyhtiöiden tuoreen talous- ja rahoituskyselyn mukaan toistaiseksi valtaosa taloyhtiöistä on selviytynyt haasteiden kasvusta varsin pienin ongelmin.
Kyselyn vastausten perusteella noin 65 prosenttia taloyhtiöistä on tähän mennessä joutunut
nostamaan hoitovastiketta vuoden 2023 aikana. Hoitovastikkeen noston suuruudessa on suuria
kiinteistö- ja paikkakuntakohtaisia eroja, mutta keskimäärin hoitovastikkeen korotus on ollut
rivitaloissa 6,4 prosenttia ja kerrostaloissa 9,3. Rivitaloissa osakkaat huolehtivat usein itse
lämmityskuluista, mikä selittää pitkälti korotustarpeen eroa.
Vastikerästit ovat – ainakin toistaiseksi – pysyneet melko maltillisina taloyhtiöissä, mutta
8,5 prosenttia vastaajista kertoi maksuvaikeuksien lisääntyneen viime aikoina. Eniten
maksuvaikeudet ovat lisääntyneet uusissa taloyhtiöissä sekä 1970-luvulla rakennetuissa
yhtiöissä. Tulosten perusteella maksuvaikeudet ovat myös lisääntyneet enemmän
kerrostaloyhtiöissä, joiden osalta noin 10 prosenttia kertoi ongelmien lisääntymisestä.
Rivitalopuolella vastaava lukema oli kuusi prosenttia.
Isännöitsijöille kohdistetun osakyselyn tuloksista kävi ilmi, että vastike- ja maksurästit ovat
seurausta useista tekijöistä, ja että rästejä esiintyy kaikkialla Suomessa. Yleisnäkymä on
isännöitsijöiden vastausten perusteella se, että pääkaupunkiseudulla maksuvaikeuksien yleisyys
on muuta maata pienempää.
Syitä maksuhäiriöille ovat olleet mm. kasvaneet kustannukset, vastikkeet sekä lainakorot.
Jonkin verran häiriöissä ovat korostuneet myös sijoittajaosakkaat sekä sellaiset ulkomaalaiset
osakkeenomistajat, joiden maksujen suorittamisessa on ollut teknisiä vaikeuksia.
Suuri valtaosa (86 %) vastanneista ilmoitti, ettei heidän taloyhtiönsä kohdalla ole ollenkaan
vastaushetkellä maksurästejä, tai niitä on vain alle 1 000 euroa.
Uudiskohteiden kohdalla velkamäärät ovat selvästi muuta taloyhtiökantaa suuremmat, mutta
niitä myös yleensä lyhennetään melko nopeasti rakennusvaiheen jälkeen. Kyselyyn vastanneista
rakennusvuosien 2015–2019 taloyhtiöistä hieman alle puolella oli velkaa jäljellä alle 100 000
euroa tai ei lainkaan. 2020-luvulla rakennetuillakin vastaava osuus oli jo noin 18 prosenttia.
Edelliseen, vuonna 2021 toteutettuun kyselyyn verrattuna taloyhtiöiden velkamäärät ovat
kasvaneet myös 1970-luvulla sekä 1980- ja 1990-luvuilla rakennetuissa yhtiöissä, joissa
peruskorjaukset ovat tulleet ajankohtaisiksi.
Pienten yhtiöiden lainansaantihaasteet korostuivat talous- ja rahoituskyselyn vastauksissa.
Varsinkin kuuden huoneiston ja sitä pienempien yhtiöiden osalta rahoitusta ei usein
ole saatavissa pankeilta yhtiölle, vaan korjausten rahoitus tulee järjestää osakkaiden
henkilökohtaisten lainojen ja rahoituksen kautta.
Kyselyssä enintään 10 huoneiston yhtiöistä 15 prosenttia kertoi kokeneensa ongelmia
lainansaannissa, kun yli 10 huoneiston yhtiöistä lainansaantiin liittyviä ongelmia oli kokenut
runsaat kolme prosenttia lainaa hakeneista yhtiöistä. Alueelliset erot ovat paikoin myös
merkittäviä.
Ammatti-isännöitsijöiden kyselyssä lainansaantivaikeudet ovat yleisimpiä Itä-Suomessa,
mutta kokonaan tuntemattomia ne eivät ole missään päin Suomea.
Talous- ja rahoituskyselyn vastausten perusteella taloyhtiöissä ymmärretään
ennakkovarautumisen tärkeys, mutta varoja kerätään huomattavasti harvemmassa yhtiössä.
Varautumisesta on keskusteltu 73 prosentissa taloyhtiöistä ja kyselyn vastaajista noin 72
prosenttia oli sitä mieltä, että taloyhtiön tulisi kerätä varoja etukäteen tulevia hankkeita varten.
Vain kolmannes taloyhtiöistä (32%) oli näin myös tehnyt.
PETRI CHARPENTIER
