Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tarkasti laadittu maksuerätaulukko suojaa urakan tilaajaa

Taloyhtiön isossa remontissa on helppo ajautua tilanteeseen, jossa tilaaja suorittaa tunnollisesti maksueriä ennen sovitun työvaiheen valmistumista. Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:n asianajaja Kimmo Rytkönen peräänkuuluttaa huolellisuutta maksuerätaulukon laatimisessa ja noudattamisessa.

Taloyhtiön remonteissa voi tulla vastaan ongelmia, vaikka urakoitsijan valinta, sopimukset ja muut päätökset tehtäisiin huolella. Asianajaja Kimmo Rytkönen kuitenkin muistuttaa, että tilaajan aseman turvaamiseksi kannattaa erityistä huomiota kiinnittää urakkahinnan oikea-aikaiseen maksuun pohjautuen tarkkaan maksuerätaulukkoon. Rytkösen mukaan tässä on usein parantamisen varaa.

”Maksuerätaulukko laaditaan siten, että maksut jaetaan useampaan erään ja suhteutetaan urakkasuorituksen eri vaiheisiin. Maksuerätaulukon viimeinen maksu määritellään olennaisesti suuremmaksi, jotta mahdolliset virheet ja viivästyssakot saadaan huomioitua. Suurempi loppulasku motivoi myös urakoitsijaa viemään työn tehokkaasti maaliin asti”, Rytkönen sanoo.

Älä maksa tekemättömästä työstä

Maksuerätaulukon idea on siinä, että keskeneräisestä työstä ei koskaan makseta, vaan raha liikkuu ainoastaan työvaiheen valmistuessa. Tilaajan oman työmaavalvojan täytyy siis olla jatkuvasti perillä työmaan tilanteesta. Myös urakoitsijalta edellytetään työmaapäiväkirjan pitoa.

”Aina kun maksuerä erääntyy, urakoitsija ilmoittaa tilaajan valvojalle työvaiheen valmistumisesta. Tämän jälkeen valvoja käy paikan päällä tarkistamassa, onko työvaihe toteutettu virheettömästi. Vasta sitten on aika maksaa tiettyyn vaiheeseen ajoitettu maksuerä”, Rytkönen ohjeistaa.

Hän kertoo, että ongelmia voi syntyä silloin, kun laskuja maksetaan liikaa suhteessa rakennussuorituksen arvoon. Tällaisissa tapauksissa maksuerätaulukkoa ei noudateta tai se on alun perinkin laadittu huonosti. Rytkönen muistuttaa, että jo mahdollisten ongelmien välttäminen on huomioitava myös urakoitsijan valinnassa. Vakavaraisen ja hyvämaineisen toimijan kanssa tulee harvemmin vastaan ikäviä yllätyksiä.

Onnistuneen urakan kolme peruspilaria:

  • Vakuudet
  • Vakuutukset
  • Maksuerätaulukko

Lisätietoja: www.kak-laki.fi

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Keittiöt nykypäivään

Taloyhtiön yhteishankintana tehtävä keittiöremontti säästää kustannuksia. Ilmanvaihdon automatisointi ehkäisee kosteusvaurioiden riskiä ja parantaa asumismukavuutta, joten nykyaikaiseen huippuimuriin ja liesikupuun tai -tuulettimeen

”Yhteydenottojen määrä on kasvanut”

Torjunta-alan asiantuntija tuntee tuholaisten tavat ja tietää kuinka niistä pääsee eroon Tuholaistorjunta on kasvava ala. Ilmastonmuutos ja ihmisten liikkuminen ovat laajentaneet

Miten edetä vahingon sattuessa?

Vahinkoalan Auktorisointiryhmän julkaisemassa ohjeessa opastetaan, kuinka vahinkoprosessissa edetään. Ensimmäisenä tehdään vahinkokartoitus, jonka perusteella päätetään jatkotoimenpiteistä. Ennen purku- ja korjaustöiden aloittamista tulee

Vastuullista vahinkosaneerausta

YLEISIMPIÄ ASUINKIINTEISTÖISSÄ sattuvia vahinkoja ovat paikallisista putkivuodoista aiheutuvat kosteusvauriot ja asunnossa tai parvekkeella sattuvat palovahingot. ”Palovahinkojen tapauksessa sammutustyöt aiheuttavat kohteeseen vesivahingon,