Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tutkimuksesta liiketoimintaa: ReFaMo monitoroi teräsrakenteiden väsymistä

LUT-yliopiston tutkimuksesta syntyi Vesa Aaltosen yritys. Teräsrakenteiden väsymistä monitoroiva ReFaMo valittiin houkuttelevimmaksi investoinniksi Game of Ideas -yrityskilpailussa syyskuussa. Edistämällä tutkimustaan liiketoiminnaksi LUT tuottaa kestäviä ratkaisuja elinkeinoelämän tarpeisiin.

LUT-yliopiston Refamo-hankkeen tutkijatiimi etsi konetekniikan tutkimuksessa syntyneelle laskennalliselle algoritmi-innovaatiolleen kaupallistajaa Boardio.com-palvelussa. Houkuttava ilmoitus sai espoolaisen Vesa Aaltosen tutustumaan hankkeeseen. Lopputuloksena Syntyi realtime fatigue monitoring system eli ReFaMo Oy.

"Liikeideamme on hitsattujen teräsrakenteiden väsymisen reaaliaikainen seuranta ja elinkaarihallinta. Refamon idea ei ole sensorimittauksessa vaan mitatun datan analysoimisessa", Vesa Aaltonen kertoo.

Analysoimalla rakenteellisten komponenttien kuormitushistoriaa, eli väsymistä, rakenteiden jäljellä oleva käyttöikä voidaan selvittää. Algoritmiohjelmiston keräämän tiedon avulla voidaan kehittää kestävämpiä ratkaisuja, optimoida materiaalikäyttöä, estää tuotantokatkoja ja siten edistää resurssien kestävää kulutusta.

"Aika usein metallirakenteita niin sanotusti ylimitoitetaan, kun jätetään turhan suuria varmuusvaroja. Ratkaisullamme voidaan suunnitella tarpeenmukaisia rakenteita. Tuomme uusia ominaisuuksia myös olemassa oleviin teräksen väsymistä mittaaviin ratkaisuihin. Materiaali- ja kustannussäästöjä syntyy, kun tehdään turvallisia ja kestäviä, mutta kevyempiä rakenteita", Aaltonen sanoo.

Yrityskiihdyttämö auttaa LUTin tutkimuksen kaupallistamisessa

Reaaliaikainen väsymisvalvontajärjestelmä perustuu laitteiden ja rakenteiden elinkaariarviointiin mekaanisen tilan näkökulmasta. Taustalla on LUTin pitkäaikainen tutkimus, jota edustavat konetekniikan professori Timo Björk, tutkija Antti Ahola LUTin metallirakenteiden laboratoriosta sekä professori Timo Kärrin tutkimusryhmä tuotantotalouden osastolta.

Yliopiston tutkimustulosten kaupallistamiseen tarvitaan yleensä liiketoimintaosaajaa, sillä tutkijoiden voi olla hankalaa heittäytyä start up -yrittäjiksi. LUTin yrityskiihdyttämöyksikkö Green Campus Open (GCO) auttaa sopivia osapuolia löytämään toisensa ja neuvottelemaan teollis- sekä tekijänoikeussopimukset yliopiston ja yrityksen välille.

"Yliopisto tekee tutkimuksessa syntyneen ratkaisun teknisen toteutuksen mahdollisimman pitkälle ja lähelle tuotemaailmaa, proof of concept -tasolle saakka. Yrityksen rooli on kehittää tuote markkinoille", GCO:n asiantuntija Jari Varis yksinkertaistaa.

Kun tutkimuksesta sitten syntyy yritys, se toimii itsenäisesti. Jäljelle tosin jäävät hyvät yhteydet LUTin laboratorioihin ja tutkijoihin. Yritysten ja tiedeyliopiston väliset vahvat sidokset, esimerkiksi tilaustutkimusten muodossa, hyödyttävät molempia osapuolia. Vaihdettu tieto alan näkymistä saa aikaan kehän, jossa relevantti tutkimus ja työelämän osaamistarpeita vastaava koulutus vaikuttavat toisiinsa.

"Joskus tutkijat osallistuvat osakkaina innovaationsa ympärille rakennettuun yritykseen. Yleensä teknologia-startuppien liikkeellelähtöön tarvitaan yksityistä pääomasijoitusta, ja toisinaan mukana on myös LUT-yliopiston erillinen sijoitusyhtiö Green Campus Innovations Oy (GCI)", Jari Varis kertoo.

Green Campus Open auttaa LUTin tutkimusryhmiä myös hankerahoituksen hakemisessa ja pitchauksen eli idean vaikuttavan esityksen valmistamisessa. Pitchaustapahtumat ovat startupeille tärkeitä tilaisuuksia hankkia asiakkaita, verkostoja ja näkyvyyttä.

Vesa Aaltosen ReFaMo Oy voitti syyskuussa 2020 yrityskilpailu Game of Ideas:n Most attractive investment -kategorian.

"Ratkaisullamme on selkeä kansainvälinen potentiaali eri teollisuuden aloilla työkoneissa, prosessiteollisuudessa sekä energia- ja infrapuolella. Rohkenen väittää, ettei kukaan tee tällä hetkellä täysin samaa kuin me. Olemme kiinnostuneita suorista asiakkuuksista ja kumppanuuksista", yrittäjä sanoo.

Teksti: Minna Krupka
Kuva: Pixabay

Jaa tämä artikkeli: 

Huolto

Ryhdytäänkö elvyttämään?

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ihmisen muisti on ihmeellisen lyhyt. Pari kuukautta aurinkoa, ja kevään korona on muisto vain. Samaten tuntuu käyneen korjausrakentamiselle

Asbestipurku vaatii ammattitaitoa

Eristeenä käytetty asbesti on haastava materiaali saneerausten purkutöissä. Kokeneen asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan tekemä asbestikartoitus ja asbestipurkutöihin pätevöityneen purku-urakoitsijan avulla asbestia sisältävät

Taloyhtiöremontit ripeästi työn alle

Asuintaloissa tarvitaan aika ajoin muun muassa julkisivujen saumausta tai laajempaa saneerausta. Oikea-aikainen korjaaminen on tärkeää, jotta rakenteiden vauriot eivät pääse pahenemaan.

Taloyhtiöt talvikauteen

Kiinteistössä ja sen pihapiirissä on paljon tehtävää ennen pakkasten ja lumien tuloa. Talven aiheuttamat ongelmat voidaan minimoida, jos taloyhtiö varautuu niihin

Parempaa sisäilmaa mikrobikorjauksilla

Monissa rivitaloyhtiöissä tarvitaan mikrobikorjauksia. Talojen valesokkelirakenteisiin voi kosteuden ja lämmön vaikutuksesta muodostua haitallista mikrobikasvustoa. Korjausten yhteydessä huonokuntoiset puu- ja levyrakenteet sekä

Vältä salakavalat kosteusvauriot

Ulkopuolisen kosteuden hallinnalla varmistetaan, että kiinteistöön ei synny piileviä kosteusvahinkoja Kosteus ei pääse vaurioittamaan rakenteita, kun sade- ja sulamisvedet ohjataan asianmukaisesti

Kattoremontti 25 vuoden takuulla

Miltä tuntuisi ajatus kiinteistön vesikattoremontista, jonka jälkeen ei tarvitse neljännesvuosisataan pelätä katon kunnon puolesta? Tällaisen turvan taloyhtiölle tarjoaa kotimaisen Kattotutka Oy:n