Rakennus- ja korjaustöissä on tärkeää saada kiinteistö hyvään asumiskuntoon. Toisaalta on olennaista huolehtia työntekijöiden terveydestä ja työnteon turvallisuudesta.
JOS TYÖMAALLA tehdään purkutöitä tai muutoin rikotaan
rakenteita, ilmaan voi sekoittua terveydelle haitallista pölyä.
Myös esimerkiksi eristys- tai hiomatöihin voi liittyä pölyriskejä.
Kosteusvaurioita korjattaessa vaarana ovat homepölyt,
joista usein aiheutuu hengitystieinfektioita ja pitkäaikaisen
altistuksen jälkeen ehkä myös työperäistä allergiaa tai
astmaa.
Toisaalta asbesti, kivihiilipiki ja muut erityisen haitalliset
aineet voivat pölistessään aiheuttaa työntekijöille muun
muassa asbestoosia, pölykeuhkoa tai jopa syöpäsairauksia.
Lisäksi ilmassa leijuvat todella pienikokoiset hiukkaset ovat
haitallisia jo siksi, että ne helposti tunkeutuvat syvälle keuhkorakkuloihin
ja päätyvät sieltä ehkä edelleen verenkiertoon.
”Pölynhallinnalla pyritään vähentämään työturvallisuusriskejä,
joita esiintyy paljolti rakennusalalla tai kiinteistöhuollossa.
Turvallisuuden parantaminen on haastavaa ja monipuolista
työtä”, linjaa Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n
toiminnanjohtaja John Bergman.
Riskit kartoitetaan
Aluksi tehdään riskikartoitus siitä, millaisia työturvallisuusriskejä
kiinteistön työmaalla todennäköisesti tulee vastaan.
Riskikartoitusta ei tarvitse tehdä esimerkiksi taloyhtiön omin
voimin, vaan avuksi voidaan kutsua ammattiväkeä. Esimerkiksi
Työterveyslaitoksen tai AVI:n tarkastajat osaavat kertoa, millaisia
vaarallisia aineita työntekijät kohtaavat työmaalla.
”Kartoituksen jälkeen pohditaan, millaisten ratkaisujen
avulla vaaroja olisi mahdollista välttää. Sopivien turvavarusteiden
hankkiminen on yksi mahdollisuus parantaa työturvallisuutta”,
sanoo Bergman. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävä STYL
ry edustaakin paljolti suojavarusteiden ja turvalaitteiden valmistajayrityksiä
sekä kehittää yritysten ja viranomaisten välistä
yhteistoimintaa.
”Suojaimet eivät kuitenkaan ole ensisijainen ratkaisu. Niitä
tarvitaan vasta sitten, jos teknisillä ratkaisuilla ei saada parannettua
turvallisuutta.”
”Asbestinpurkutyöt
ovat tulleet
luvanvaraisiksi.
”Vaikkapa maalaustöissä voidaan ehkä käyttää vesiliukoisia
maaleja sen sijaan, että käytettäisiin liuotinpohjaisia – joihin
liittyy enemmän terveysriskejä. Kuitenkaan tällaiset keinot
eivät aina riitä, joten suojavarusteitakin tarvitaan. Monesti ne
ovat jopa ainoa vaihtoehto”, Bergman arvioi.
Tieto lisää turvallisuutta
Nykyisin erityisesti asbestin riskit tiedetään jo varsin hyvin,
joten niiltä osataan usein suojautua.
”Entisaikaan vaaroja ei tunnettu samalla tavoin, ja
nykyäänkin
asbestia voi tulla vastaan purkutöiden yhteydessä”,
muistuttaa Bergman.
”Asbestinpurkutyöt ovatkin jo tulleet luvanvaraisiksi. Nykyaikana
tajutaan yhä paremmin myös monien muiden aineiden
ja niistä hengitysilmaan irtoavan pölyn aiheuttamat vaaratekijät.”
Vielä joitain vuosikymmeniä sitten vaikkapa puupölyä ei
juuri ymmärretty varoa työpaikoilla, joskin kovien puulajien
työstössä syntyvän pölyn epäiltiin vaarantavan terveyttä.
Nykyisin kaikki puupöly on työturvallisuusmielessä luokiteltu
ei-terveelliseksi.
”Henkilökohtaiset suojaimet ovat kätevä tapa parantaa
turvallisuutta sellaisissa töissä, joissa muodostuu pölyä”,
Bergman
suosittaa.
Suomen Työturvallisuuden Liitto STYL ry:n toiminnanjohtaja
John Bergman sanoo, että turvallisuuden parantaminen on
haastavaa ja monipuolista työtä
KUVA: STYL RY
Suojaimia on osattava käyttää
Kun työmaan riskitekijät tiedetään, työntekijöille osataan
valita ja hankkia oikeanlaiset ja määräystenmukaiset suojaimet.
Vaikkapa hengityssuojaimet jaotellaan yleensä eristäviin
ja suodattaviin.
”Vaikka työturvallisuus on viime kädessä työnantajan vastuulla,
myös suojainten käyttäjien on osattava käyttää varusteita
oikealla tavalla. Käyttämättöminä niistä ei ole apua”,
Bergman toteaa.
Joskus suojaimen toimivuus voi olla pienestä kiinni.
”On esimerkiksi tärkeää, että hengityssuojaimen käyttäjällä
ei ole yli kahdeksan tunnin parransänkeä vaan sileäksi
ajellut kasvot. Muussa tapauksessa suojain ei istu kunnolla,
ja silloin haitallisia hiukkasia voi päästä suojamaskin reunan
kohdalta hengitysilmaan. Tähän seikkaan STYL ry tulee kiinnittämään
huomiota syksyn 2022 työturvallisuusmessuilla.”
Tiiviystestauksen toteuttamiseksi on olemassa useita menetelmiä,
ja muun muassa jotkut STYL:n jäsenyritykset hoitavat
testauksia leipätyönään.
”Ammattikäytössä tällaiset kysymykset voivat olla haasteellisia.
Maskin istuvuus vaihtelee niin henkilöstä kuin suojaimen
valmistajastakin riippuen. Tiiviystestaus on keskeistä erityisesti
asbestinpurkutöissä. On katsottava, millainen maski on tiiviyden
kannalta paras vaihtoehto.”
Bergman muistuttaa, että samaan tapaan myös korvatulppien
on istuttava hyvin, jotta ne suojaisivat korvia melulta.
”Lähitulevaisuudessa hengityssuojaimien tiiviystestaus olisi
hyvä saada kirjatuksi myös työsuojelulainsäädäntöön”, hän
esittää.
Kohti parempia aikoja
Bergman uskoo, että ymmärrys työsuojeluasioista ja esimerkiksi
henkilösuojaimien hyödyistä lisääntyy vähän kerrassaan
Suomen työmailla.
”Kehitys vie parempaan suuntaan. Rakennusalalle on jo
tullut kypäräpakko, ja nyt kaikki työntekijät käyttävät kypärää.
Urakoitsijat hankkivat työmaille toimivia suojavarusteita
ja kouluttavat työntekijöitään käyttämään niitä turvallisella
tavalla”, toteaa Bergman.
”Saattaa olla, että isot rakennusfirmat ottavat työsuojeluasiat
vakavammin kuin pienet alihankkijat. Myös erot työkulttuureissa
voivat vaikuttaa siihen, miten työsuojelu toteutuu työmailla.”
Kun alalla on paljon ulkomaista työvoimaa, myös kielitaitokysymykset
voivat vaikuttaa siihen, millä tavoin turvallisuusohjeita
tulkitaan.
”Joka tapauksessa alalla on yhteinen huoli ja tavoite siitä,
että työturvallisuusasiat saadaan viestitettyä kaikille työntekijöille.
Työpaikalta pitäisi päästä terveenä kotiin”, tähdentää
Bergman.
Teksti: Ari Mononen
