Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Ullakolle persoonallisia asuntoja

Ullakon muuttaminen asumiskäyttöön nostaa kiinteistön arvoa. Rakennusoikeuden myymisestä ja vastikkeista saatavilla lisätuloilla asunto-osakeyhtiössä voidaan rahoittaa muita kiinteistön saneeraushankkeita. Purku- ja rakennustöissä on varmistettava sekä työ- että asumisturvallisuus.

Asunto-osakeyhtiö voi tontin rakennusoikeuden puitteissa
rakennuttaa esimerkiksi lisäkerroksia kerrostaloon tai
muuttaa ullakot asuinkäyttöön. Lisärakentaminen on usein
laaja hanke, jonka osapuolina ovat osakkaat ja asukkaat,
isännöitsijä, rakennuttaja, urakoitsijat ja viranomaiset.

Ullakkohanke etenee hankesuunnitelman, ennakkoneuvottelun,
soveltuvuusselvityksen ja teknisen ennakkoneuvottelun
kautta luvan hakemiseen. Usein taloyhtiö myy rakennusoikeuden
ulkopuoliselle rakennuttajalle, joka huolehtii kohteen suunnittelusta,
rakentamisesta ja asuntojen myynnistä.

Taloyhtiölle koituu taloudellista hyötyä rakennusoikeuden
myynnistä sekä uusien ullakkoasuntojen vastiketuotoista.
Rakennusoikeuden myyntituloilla taloyhtiö voi rahoittaa esimerkiksi
linjasaneerauksen tai julkisivujen uusimisen.

Ullakolle voidaan rakentaa persoonallisia ja innovatiivisia
asuntoja, jotka voivat nostaa kiinteistön arvoa. Ullakoiden
vinokattoiset, korkeudeltaan ja muodoltaan vaihtelevat huonetilat
sekä vanhat rustiikkiset hormirakennelmat luovat asuntoihin
tunnelmaa, jota uudisrakentamisella harvoin saavutetaan.

Rakennuslupa vaatii soveltuvuusselvityksen

Ullakon rakennuslupaa varten tarvitaan selvitys rakennuksen
soveltuvuudesta ullakkoasumiseen. Selvityksestä tulee käydä
ilmi ullakkotilan korkeus ja mitat, olemassa olevat rakenteet ja hormit, valonsaanti ja mahdolliset uusien ikkunoiden paikat,
ullakolle kulkeminen ja mahdollinen hissin rakentaminen sekä
viihtyvyyttä parantavat toimenpiteet.

Mikäli ullakkotila on asuinkäyttöön liian matala tai ikkunoiden
rakentaminen ei onnistu, voidaan ullakkoa hyödyntää
liittämällä tila alapuolisiin asuntoihin, jolloin saadaan upeita
kaksikerroksisia asuntoja. Myös taloyhtiön yhteiset tilat voidaan
sijoittaa ullakolle. Tällöin pohjakerroksen tiloja voidaan
muuttaa varasto- ja toimistotiloiksi, joiden vuokraamisesta taloyhtiö
saa tuloja.

Helsingissä ullakon ottamiseen asumiskäyttöön kannustetaan
vuoteen 2024 pidennetyllä alueellisella poikkeamispäätöksellä,
joka mahdollistaa ullakkorakentamisen tiettyjen ehtojen
täyttyessä silloinkin, kun rakennusoikeutta ei ole enää jäljellä.
Ehtoina ovat muun muassa asumishygienian perusvaatimukset
sekä rakentamisen yhteydessä tehtävät tarpeelliset
parannukset kiinteistön yhteistiloihin. Rakentamisen tulee
tapahtua arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot huomioiden
olemassa olevan katon sisäpuolella.

Rakentaminen alkaa vanhojen rakenteiden purkutöillä

”Ullakkohankkeessa on purkutöiden osalta huomioitava paitsi
työturvallisuus myös asumisturvallisuus. Vanhemmassa rakennuskannassa on usein käytetty asbestia, jonka leviäminen
porrashuoneisiin ja asuintiloihin on estettävä. Asbestipurkutyöt
rajataan mahdollisuuksien mukaan niin, että niistä
on mahdollisimman vähän haittaa. Asbestipurkutöiden jälkeen
purkutöitä voidaan jatkaa suunnitelmien mukaisesti”,
sanoo työpäällikkö Rami Merivirta Purkupiha Asbestityöt
Oy:ltä.

Purkupiha tekee monipuolisesti saneerauspurkuja,
rakennusten purkua, teollisuuden purkutöitä sekä haittaainetöitä
kuten asbestipurkuja. Ennen purkutöiden aloittamista
tiloissa on tehtävä asbestikartoitus, jonka pohjalta
purkutöiden menetelmät suunnitellaan työ- ja asumisturvallisuuden
vaatimilla tavoilla.

”Ullakon purkualue rajataan muista tiloista huputtamalla.
Huputuksen sisällä tehdään vielä tarvittavat lisäsuojaukset
työn vaatimustason mukaan. Logistiikan, turvallisuuden
ja työn sujumisen kannalta eri työvaiheet on eriteltävä
huolellisesti. Saneerauksissa ja lisärakentamisessa
aikatauluttamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Kustannustehokkuus
syntyy siitä, että työt tehdään oikeassa järjestyksessä
ja suunnitelmallisesti kohteeseen sopivilla työtavoilla”,
Merivirta sanoo.

Teksti: Merja Maukonen
Kuvat: Pixabay
Lähteet: Helsingin kaupunki, ARA.

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Sota, jossa kaikki menee päin seiniä

Meillä on nyt entistä suurempi syy katkoa öljyriippuvuuksia. Vaikka Suomi lämpenee lähes ilman fossiilisia polttoaineita, maailma on yhä riippuvainen öljystä ja