Koronakriisissä alkoi uusi vaihe rokotusten myötä – ja tunnelin päässä pilkahtaa jo valo. Vuosi sitten tunnelmat olivat harvinaisen synkät, kun koko rakentamisessa – ja etenkin asuntotuotannossa pidätettiin henkeä epävarmuuden ollessa suurinta. Ennen koronakriisiä käynnistettyjen hankkeiden huomattava määrä, työmaiden pysyminen auki sekä koko talouteen kohdistuneet laajat elvytystoimet kannattelivat rakentamista läpi hullun vuoden 2020. Rakennusteollisuus RT kuitenkin odottaa rakentamisen kokonaisuudessaan supistuvan selvästi tänä vuonna.
Rakennusteollisuus RT lähetti marraskuussa 2020 koronakyselyn kaikille jäsenliittojensa jäsenille.
Kyselyssä mukana olevat toimialat olivat talonrakentaminen, infrarakentaminen, rakennustuoteteollisuus,
talotekninen teollisuus ja kauppa, LVI-tekninen urakointi sekä pintaurakoinnin eri toimialat.
Kyselyllä tiedusteltiin koronakriisin vaikutuksia eri rakennusteollisuuden toimialojen tuotantoon ja liiketoimintaan
– ja samalla kartoitettiin myös erilaisia tulevaisuuden uhkakuvia.
Kyselyn tarjoama yleiskuva on rohkaiseva: tilanne rakentamisessa on vakiintunut, vaikka
epävarmuus tulevaisuudesta vaivaa edelleen. Koronakriisin seurausten uskotaan näkyvän viiveellä
etenkin vuoden 2021 toisella kvartaalilla.
Erilaisissa uhkakuvissa riskitekijöiksi nousevat hankkeiden siirtämiset ja etenkin julkisen kysynnän
heikentyminen. Hankerahoituksen arvioidaan kiristyvän edelleen. Vaikka lomautusten ja irtisanomisten
todennäköisyys on kasvanut, konkursseja ei kuitenkaan arvioida syntyvän.
Mikä sitten on koronan vaikutus Suomen rakennuskannan korjausvelkaan, joka on 50 miljardin
euron luokkaa? Tilastokeskuksen tekemien otostutkimusten mukaan esimerkiksi vuosina 2016–18
asunto-osakeyhtiöiden korjauksiin käytettiin keskimäärin 2,4 miljardia euroa vuodessa. Mutta kuinka
suuri osa korjausrakentamiseen käytettävästä rahamäärästä todella alentaa rakennuskannan korjausvelkaa?
Tilastokeskuksen asiantuntijan Eetu Toivasen mukaan asunto-osakeyhtiöiden korjaukset voidaan
ryhmitellä neljään luokkaan: rakennuksen toiminnallisuutta ylläpitävät korjaukset, rakennuksen laatutasoa
parantavat korjaukset, ennalta arvaamattomat vaurio- ja vikakorjaukset sekä korjaukset muista
syistä.
Tilastokeskuksen datan valossa rakennuksen toiminnallisuutta ylläpitävät korjaukset ovat ylivoimaisesti
suurin osa (72%) asunto-osakeyhtiöiden vuoden 2018 kokonaiskorjausten arvosta. Näihin
korjauksiin kuuluvat korjaukset, jotka on tehty normaalin vanhenemisen ja kulumisen, vakavamman
vaurion ennaltaehkäisyn, ajan mittaan syntyneen home- tai kosteusvaurion sekä huonon sisäilman
laadun vuoksi.
Ennalta-arvaamattomat viat ja vauriot (mm. putkirikko, tulva, ilkivalta sekä huolto- ja käyttövirheet)
ovat olleet syynä 11 prosentissa korjausten arvosta. Rakennus- ja suunnitteluvirheet ovat
olleet syynä yhdessä prosentissa korjausten arvosta.
Toivanen huomauttaa, että ennalta-arvaamattomat vaurio- ja vikakorjaukset hoitavat korjausvelkaa,
mutta ne ovat luonteeltaan sellaisia, että korjauksen myötä korjausvelka palautuu vauriota tai
vikaa edeltäneelle tasolle. Korjausvelan näkökulmasta vaurion ja vauriokorjauksen voidaan ajatella
eliminoivan toisensa.
Rakennuksen laatutasoa parantavat korjaukset kattoivat 14 prosenttia kaikista vuoden 2018
asunto-osakeyhtiöiden korjauksista. Niihin on laskettu mukaan ne korjaukset, joissa syyksi on ilmoitettu
laatu- tai varustetason, energiatehokkuuden tai esteettömyyden parantaminen.
Sitten on vielä rakennuksen sopeuttaminen käyttötarpeeseen, mikä pitää sisällään käyttötarkoituksen
muutoksen sekä laajentamisesta johtuvat korjaustarpeet. Sopeuttaminen kattaa yhden prosentin
korjausten arvosta.
Näillä laskelmilla Toivanen päätyy arvioon, jossa kolme neljännestä asunto-osakeyhtiöiden teettämiin
korjauksiin käytetyistä euroista todella lyhentää korjausvelkaa. Tämäkin on taloyhtiöissä hyvä
pitää mielessä, kun tuskaillaan mitä remontit maksavat – ja mitä niillä saa.
Petri Charpentier
