Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus.
Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota uudenlaista tietoa. Materiaalivaihtoehtojen kustannukset pitäisi selvittää.
Lista kasvaa nopeasti. Se voi tuntua työläältä, mutta ei pitäisi olla irrallinen lisä tai jotain ylimääräistä. Sen on tarkoitus muuttaa liiketoimintaa.
Tarvitaan liiketoiminnalliset perustelut
Liiketoiminnassa maapallon pelastaminen harvoin riittää perusteluksi ilmastokestävien ratkaisujen valinnalle. Parempia perusteluja löytyy riskienhallinnasta, mahdollisuuksista ja maineesta.
Riski syntyy, jos kestävyyssääntelyä tai rakentamisen viitekehyksiä ei huomioida sidosryhmien odotusten mukaisesti. Toisaalta niihin vastaaminen voi vahvistaa kilpailukykyä ja vastuullista mainetta.
Jos vähähiilisyys näyttäytyy vain ylimääräisenä velvoitteena, motivaatio jää helposti heikoksi. Kun se kytketään rahoituksen ehtoihin, kiinteistöjen arvon säilymiseen sekä osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, perustelut organisaatiossa muuttuvat vahvemmiksi. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotusten tunteminen ja ymmärtäminen on keskeistä.
Vähähiilisyyttä ei voi ulkoistaa vastuullisuustiimille
Vähähiilisyys ei ole vain vastuullisuustiimin tehtävä. Se konkretisoituu hankkeissa ja koskee koko organisaatiota.
Vastuullisuustiimi ei välttämättä puhu äidinkielenään talotekniikkaa tai superlaattaa. Siksi hankekehityksen ja työmaan asiantuntijoiden rooli on ratkaiseva. Vähähiilisyys konkretisoituu juurikin hankkeissa, siellä, missä päätökset oikeasti tehdään.
Siksi vastuullisuus koskee koko organisaatiota, ei vain yhtä tiimiä. Tavoitteet toteutuvat vain, kun ne rakennetaan osaksi liiketoiminnan arkea. Siksi tarvitaan aitoa vuoropuhelua tiimien välillä.
Meillä Hartelassa tätä tehdään esimerkiksi ympäristöryhmässä, jossa on mukana sekä hankkeiden että vastuullisuustiimin edustajia. Näin tavoitteita ja ohjeistuksia ei määritellä siiloissa, vaan useasta näkökulmasta.
Hankkeista pitää oppia
Kun hankkeiden vähähiilisyyden tuloksia vertaillaan ja kokemuksia jaetaan koulutuksissa ja projektikatsauksissa, parhaat ratkaisut leviävät nopeasti seuraaviin hankkeisiin.
Valmistunut hiilijalanjälkiraportti kertoo, millainen lopputulos syntyi. Jos siihen halutaan oikeasti vaikuttaa, tavoitteet pitää asettaa jo hankkeen alkuvaiheessa ja tehdä tiivistä seurantaa.
Meillä viime vuonna alkaneiden omaperusteisten asuinkerrostalojen hiilijalanjälki oli keskimäärin 12,7 kgCO₂e/m²/a, ja parhaat hankkeet pääsivät jo 11-alkuisiin lukemiin. Tuloksiin vaikuttivat energiatehokkuus, uusiutuvan energian ratkaisut ja materiaalivalinnat. Vähähiilinen betoni on yksi selkeä keino, mutta myös muilla materiaaleilla ja EPD-tiedoilla on merkitystä.
Vähähiilisyys onnistuu vain, kun se aidosti ravistelee liiketoimintaa ja muuttaa tapojamme toimia.
Julia Brunfeldt
Kirjoittaja on Hartela-yhtiöiden vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin osaamisen ohjausryhmän jäsen.
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää figbc.fi
