Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Julia Brunfeldt

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus.

Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota uudenlaista tietoa. Materiaalivaihtoehtojen kustannukset pitäisi selvittää.

Lista kasvaa nopeasti. Se voi tuntua työläältä, mutta ei pitäisi olla irrallinen lisä tai jotain ylimääräistä. Sen on tarkoitus muuttaa liiketoimintaa.

Tarvitaan liiketoiminnalliset perustelut

Liiketoiminnassa maapallon pelastaminen harvoin riittää perusteluksi ilmastokestävien ratkaisujen valinnalle. Parempia perusteluja löytyy riskienhallinnasta, mahdollisuuksista ja maineesta.

Riski syntyy, jos kestävyyssääntelyä tai rakentamisen viitekehyksiä ei huomioida sidosryhmien odotusten mukaisesti. Toisaalta niihin vastaaminen voi vahvistaa kilpailukykyä ja vastuullista mainetta.

Jos vähähiilisyys näyttäytyy vain ylimääräisenä velvoitteena, motivaatio jää helposti heikoksi. Kun se kytketään rahoituksen ehtoihin, kiinteistöjen arvon säilymiseen sekä osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, perustelut organisaatiossa muuttuvat vahvemmiksi. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotusten tunteminen ja ymmärtäminen on keskeistä.

Vähähiilisyyttä ei voi ulkoistaa vastuullisuustiimille

Vähähiilisyys ei ole vain vastuullisuustiimin tehtävä. Se konkretisoituu hankkeissa ja koskee koko organisaatiota.

Vastuullisuustiimi ei välttämättä puhu äidinkielenään talotekniikkaa tai superlaattaa. Siksi hankekehityksen ja työmaan asiantuntijoiden rooli on ratkaiseva. Vähähiilisyys konkretisoituu juurikin hankkeissa, siellä, missä päätökset oikeasti tehdään.

Siksi vastuullisuus koskee koko organisaatiota, ei vain yhtä tiimiä. Tavoitteet toteutuvat vain, kun ne rakennetaan osaksi liiketoiminnan arkea. Siksi tarvitaan aitoa vuoropuhelua tiimien välillä.

Meillä Hartelassa tätä tehdään esimerkiksi ympäristöryhmässä, jossa on mukana sekä hankkeiden että vastuullisuustiimin edustajia. Näin tavoitteita ja ohjeistuksia ei määritellä siiloissa, vaan useasta näkökulmasta.

Hankkeista pitää oppia

Kun hankkeiden vähähiilisyyden tuloksia vertaillaan ja kokemuksia jaetaan koulutuksissa ja projektikatsauksissa, parhaat ratkaisut leviävät nopeasti seuraaviin hankkeisiin.

Valmistunut hiilijalanjälkiraportti kertoo, millainen lopputulos syntyi. Jos siihen halutaan oikeasti vaikuttaa, tavoitteet pitää asettaa jo hankkeen alkuvaiheessa ja tehdä tiivistä seurantaa.

Meillä viime vuonna alkaneiden omaperusteisten asuinkerrostalojen hiilijalanjälki oli keskimäärin 12,7 kgCO₂e/m²/a, ja parhaat hankkeet pääsivät jo 11-alkuisiin lukemiin. Tuloksiin vaikuttivat energiatehokkuus, uusiutuvan energian ratkaisut ja materiaalivalinnat. Vähähiilinen betoni on yksi selkeä keino, mutta myös muilla materiaaleilla ja EPD-tiedoilla on merkitystä.

Vähähiilisyys onnistuu vain, kun se aidosti ravistelee liiketoimintaa ja muuttaa tapojamme toimia.

Julia Brunfeldt
Kirjoittaja on Hartela-yhtiöiden vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin osaamisen ohjausryhmän jäsen.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Aurinkokuninkaan paluu

HBO:n menestyssarja sen tiesi: Talvi on tulossa. Fingrid arvioi elokuun lopulla, että sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne on lisännyt sähkön

Putkiremppa sai kaverin

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Viime aikoina on puhuttu paljon energiaan liittyvistä asioista. Hinnan nousu hirvittää ja saatavuus huolestuttaa. Kansalaisia patistellaan vähentämään energian

Leania rakentamisesta

RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen

Kiikarissa energiaremppa?

Taloyhtiöissä haaveillaan nyt energiaremontista. Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lähes 60 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä, että energiasäästö ohjaa taloyhtiöiden päätöksentekoa tulevaisuudessa

Lammin Ikkuna Oy:n koronatiedote taloyhtiöille

Korona on haastanut rakennusalaa ja saneeraustoimintaa kovalla kädellä. Taloyhtiöiden kokouksia on siirretty tai järjestetty etäkokouksina. Päätökset ikkuna- ja oviremonteista ovat viivästyneet,

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Pätevä asiantuntija on hankkeesi tärkein selkänoja

Asiantuntijoiden pätevyydet uuden edessä Kirjoittaja: Inari Weijo Suomessa maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää tilaajia huolehtimaan hankkeessa käytettyjen asiantuntijoiden osaamisesta kyseiseen tehtävään. Rakennuslupaviranomaisten

Siun sisäilma!

Sisäilmapaja14 järjestettiin Joensuussa 22.-23.11.2023 Sisäilmayhdistyksen ja Siun Soten, Pohjois-Karjalan Ympäristöterveyden voimin. ”OSALLISTUJIA OLI reilu 300 sisäilma-asioista kiinnostunutta”, kertoo Päivi Karinen Siun

Asuinkerrostaloihin tarvitaan hissejä

Jälkiasennushissin rakentaminen vanhaan asuinkerrostaloon on usein järkevä ratkaisu, sillä porrashuoneen yhteyteen rakennettu hissi helpottaa asukkaiden ja muiden porrashuonetta käyttävien elämää ja

Taloyhtiön kukkaro kovilla

Taloyhtiöiden kulut nousivat merkittävästi vuoden 2023 aikana, mikä näkyi monessa taloyhtiössä vastikkeiden korotuksina ja ylimääräisten yhtiövastikkeiden keräämisenä. Vuosi 2024 kuuluu hyvin

Tarkan euron taloyhtiö?

Monessa taloyhtiössä ollaan huolissaan: kun talousnäkymät koko ajan synkkenevät, miten meidän käy? Kiinteistöliiton taloyhtiöiden tuoreen talous- ja rahoituskyselyn mukaan toistaiseksi valtaosa