Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Julia Brunfeldt

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus.

Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota uudenlaista tietoa. Materiaalivaihtoehtojen kustannukset pitäisi selvittää.

Lista kasvaa nopeasti. Se voi tuntua työläältä, mutta ei pitäisi olla irrallinen lisä tai jotain ylimääräistä. Sen on tarkoitus muuttaa liiketoimintaa.

Tarvitaan liiketoiminnalliset perustelut

Liiketoiminnassa maapallon pelastaminen harvoin riittää perusteluksi ilmastokestävien ratkaisujen valinnalle. Parempia perusteluja löytyy riskienhallinnasta, mahdollisuuksista ja maineesta.

Riski syntyy, jos kestävyyssääntelyä tai rakentamisen viitekehyksiä ei huomioida sidosryhmien odotusten mukaisesti. Toisaalta niihin vastaaminen voi vahvistaa kilpailukykyä ja vastuullista mainetta.

Jos vähähiilisyys näyttäytyy vain ylimääräisenä velvoitteena, motivaatio jää helposti heikoksi. Kun se kytketään rahoituksen ehtoihin, kiinteistöjen arvon säilymiseen sekä osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen, perustelut organisaatiossa muuttuvat vahvemmiksi. Asiakkaiden ja muiden sidosryhmien odotusten tunteminen ja ymmärtäminen on keskeistä.

Vähähiilisyyttä ei voi ulkoistaa vastuullisuustiimille

Vähähiilisyys ei ole vain vastuullisuustiimin tehtävä. Se konkretisoituu hankkeissa ja koskee koko organisaatiota.

Vastuullisuustiimi ei välttämättä puhu äidinkielenään talotekniikkaa tai superlaattaa. Siksi hankekehityksen ja työmaan asiantuntijoiden rooli on ratkaiseva. Vähähiilisyys konkretisoituu juurikin hankkeissa, siellä, missä päätökset oikeasti tehdään.

Siksi vastuullisuus koskee koko organisaatiota, ei vain yhtä tiimiä. Tavoitteet toteutuvat vain, kun ne rakennetaan osaksi liiketoiminnan arkea. Siksi tarvitaan aitoa vuoropuhelua tiimien välillä.

Meillä Hartelassa tätä tehdään esimerkiksi ympäristöryhmässä, jossa on mukana sekä hankkeiden että vastuullisuustiimin edustajia. Näin tavoitteita ja ohjeistuksia ei määritellä siiloissa, vaan useasta näkökulmasta.

Hankkeista pitää oppia

Kun hankkeiden vähähiilisyyden tuloksia vertaillaan ja kokemuksia jaetaan koulutuksissa ja projektikatsauksissa, parhaat ratkaisut leviävät nopeasti seuraaviin hankkeisiin.

Valmistunut hiilijalanjälkiraportti kertoo, millainen lopputulos syntyi. Jos siihen halutaan oikeasti vaikuttaa, tavoitteet pitää asettaa jo hankkeen alkuvaiheessa ja tehdä tiivistä seurantaa.

Meillä viime vuonna alkaneiden omaperusteisten asuinkerrostalojen hiilijalanjälki oli keskimäärin 12,7 kgCO₂e/m²/a, ja parhaat hankkeet pääsivät jo 11-alkuisiin lukemiin. Tuloksiin vaikuttivat energiatehokkuus, uusiutuvan energian ratkaisut ja materiaalivalinnat. Vähähiilinen betoni on yksi selkeä keino, mutta myös muilla materiaaleilla ja EPD-tiedoilla on merkitystä.

Vähähiilisyys onnistuu vain, kun se aidosti ravistelee liiketoimintaa ja muuttaa tapojamme toimia.

Julia Brunfeldt
Kirjoittaja on Hartela-yhtiöiden vastuullisuuspäällikkö ja Green Building Council Finlandin osaamisen ohjausryhmän jäsen.

Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Ilmalämpöpumppu puhtaaksi – Fresh Wash

Jo viidettä vuotta Fresh Wash-tekniikalla on puhdistettu ilmalämpöpumppujen, puhallinkonvektorien ja muiden vastaavien laitteiden kennot ja puhaltimet. Kuten muutkin innovaatiot, Fresh Wash-innovaatio

Korona sähköisti sisäilmakeskustelun

Uusi koronavirus (SARS-CoV-2) on tuonut uudenlaista kierrettä keskusteluun sisäilman turvallisuudesta. Nyt kun suomalaiset odottavat viruksen toista aaltoa, on hyvä kerrata mitä

Katto suojaa kaikkea

Talvet eivät taloyhtiöitä armahda. Perinteinen vaiva on katolta ihmisten niskaan putoava lumi ja ylenpalttinen pähkäileminen: kestääkö ikääntynyt katto lumen painon? Tänä

Arkkitehtiopiskelijoiden ideat kiinnostavat

– lähiötalojen korjaamisen ideakilpailu ratkennut ”Ehdotus ”Kumu” on arkkitehtuuriltaan vanhaa ja uutta ansiokkaasti yhdistävä työ, joka muodostaa eheän ja ilmeeltään miellyttävän

Digi sihisi hississä

Joskus muinoin hissi oli väline, jolla liikuttiin kerrosten välillä. Sitten yritysmaailmasta alkoi hissivallankumous, joka korosti tehokkuutta, käytettävyyttä ja parempaa asiakaskokemusta. Isojen

Talotekniikka on enemmän kuin rakentamista

LVI:lle ja sähkölle yhteinen talotekiikka-asennuksen strategia LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ja Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ovat työstäneet ensimmäisen Talotekniikkaasennuksen strategian. Strategia on

Julkisivu on enemmän kuin käyntikortti

Julkisivuremontit ansaitsevat enemmän huomiota julkisessa keskustelussa. Yksi tehokas väylä tietoisuuden nostamisessa on asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremonttikilpailu, joka kertoo miltä remppa näyttää, kun

Arkkitehtiopiskelijakilpailu on ratkennut

Miten lähiötalon julkisivu voisi uudistua? Arkkitehtiopiskelijoille suunnattu kerrostalon korjauksen ideakilpailu 2019 (4.9.-11.12.2019) on ratkennut. Suunnittelukohteena oli kaksi 1970-luvulla rakennettua 4-kerroksista betonirunkoista

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa