Erilaiset vuotojen aiheuttamat vesivahingot ovat tyypillisiä vahinkokohteita, joiden selvittämiseksi tehdään vahinkokartoituksia. Vahinkokartoituksen avulla selvitetään vahingon aiheuttajat, laajuus ja tarvittavat korjaustoimenpiteet. Näin kohteen saneeraus voidaan tehdä oikealla tavalla ja laajuudessa.
VESIVAHINKO VOI syntyä monesta eri syystä. Taustalla voi
olla esimerkiksi laitevuoto, putkivuoto, rankkasade, tulva, viemäritukos
tai putkien jäätyminen. Vuoto yllättää aina, ja toisinaan
kosteus pääsee rakenteisiin asti ja aiheuttaa paljon
tuhoa ennen kuin se havaitaan. Vuodon pysäyttäminen heti
sen havaitsemisen jälkeen on ensisijaisen tärkeää, ja siksi jälkivahinkojen
torjunta- sekä kuivaustyöt tulisi aloittaa mahdollisimman
pian.
”Tyypillisesti kosteusvaurio- ja mikrobivauriotilanteissa tarvitaan
rakenteiden purkua ja kunnostamista riittävällä laajuudella.
Ongelman laajuus pitää selvittää asianmukaisilla ja riittävillä
tutkimuksilla, jotta kohteessa tarvittava korjauslaajuus
saadaan optimoitua”, Rakennusterveysasiantuntija Olli Inkinen
RakLamit Oy:stä toteaa.
RakLamit Oy on erikoistunut rakennusten erilaisiin tutkimus-
ja tarkastuspalveluihin. Yritys tutkii sertifioidusti rakennusten
sisäilmaan vaikuttavia tekijöitä sekä suorittaa asbestija
haitta-ainekartoituksia. Lisäksi yritys tekee rakennuttamis- ja työmaavalvontatehtäviä sekä rakennusten energiatehokkuuteen
liittyviä laskelmia.
Laitevuodot tyypillisiä vahingon aiheuttajia
”Erilaiset laitevuodot, kuten pesukone-, astianpesukone- tai
vesivaraajavuodot ovat tyypillisiä perusvahinkoja, joita joudumme
kartoittamaan ja korjaamaan”, työpäällikkö Kai Kekki
Tehokuivaus Oy:stä kertoo.
Satakuntalainen Tehokuivaus Oy on osa Polygon Group
-konsernia. Yrityksen palveluvalikoimaan kuuluvat kosteusmittaukset,
vesivahinkojen kokonaisvaltaiset korjaukset, joihin
kuuluvat purku- kuivaus- ja jälleenrakennustyöt, palovahinkojen
saneeraustyöt, sisäilmatutkimukset sekä asbestikartoitukset
ja asbestipurkutyöt.
”Jos ennalta on tiedossa, että esimerkiksi laite on vuotanut,
teemme vuodosta syyselvityksen: mikä on aiheuttanut vahingon
ja mitä on tapahtunut. Sen jälkeen tarkistetaan piirustuksista
lattia- tai seinärakenteet mahdollisella kosteusalueella.
Rakenne varmistetaan aina, jotta tiedetään, millä menetelmällä
kosteutta mitataan”, Kekki toteaa.
Kun rakenteet tiedetään, valitaan niihin sopivat mittalaitteet
ja menetelmät.
”Kaikkia kohteita ei voi mitata pintakosteusmenetelmillä,
vaan tarvittaessa rakenteeseen pitää porata reiät ja mitata
kosteutta esimerkiksi välipohjasta ja seinästä. Näin pystytään
kartoittamaan pintakosteuden tuottama vahinkoalue syvemmällä
rakenteessa”, Kekki kertoo.
Syy löydettävä ja ongelma korjattava
”Keskeinen asia on selvittää tapahtuneen vahingon syy ja korjata
ongelma. Rakenteita voidaan korjata maailman tappiin
saakka, jos ongelman aiheuttajaa ei saada poistettua ja korjattua”,
Inkinen sanoo.
Kekki korostaa vahinkokartoitusraportin tarkkuuden ja
oikeellisuuden merkitystä.
KUVA: TEHOKUIVAUS OY
”Olen lukenut aika paljon eri yritysten raportteja ja
monella näyttää unohtuneen raportin selkeys. Siitä olen vähän
huolissani. Tehdään kartoitus ja pannaan paikalle purkumies,
joka ryhtyy sitten arvioimaan, mitä ja kuinka laajasti hän ryhtyy
purkua tekemään. Kukaan ei oikein tiedä tällaisen raportin
pohjalta, mitä kohteessa pitäisi tehdä. Aikaa ja rahaa menee
hukkaan ja asiakkaalle voi tulla turhia järjestelyjä asunnossa
puutteellisten tietojen pohjalta”, Kekki sanoo.
Tehokuivaus Oy pyrkii siihen, että ensimmäinen raportti
olisi mahdollisimman tarkka ja laadukas. Purkumies tietää heti
selkeästä kuvallisesta raportista, mitä poistetaan ja kuinka paljon.
Hän tietää, mikä on tilanne ja mitä tehdään.
”On tärkeätä, että raportti pysyy ytimekkäästi asiassa,
jotta purkumies hahmottaa heti, mitä pitää tehdä. Raporttimme
on samalla työohje purkumiehelle. Myös asukas tietää
raporttimme perusteella heti, onko asunto joltakin osin käytettävissä
korjausaikana. Harvoin käy niin, että vahingon laajuus
poikkeaa kartoituksen ilmoittamasta laajuudesta, jos kokenut
ammattilaisemme on tehnyt kartoituksen”, Kekki sanoo.
Kekki korostaa, että vahinkokartoittajan pitää ymmärtää
rakenteiden käyttäytymistä, fysikaalista käyttäytymistä ja
LVI-asioita.
”Kokemuksen myötä alkaa ymmärtämään asioita laajemmin.
Kokenut tarkastaja osaa päätellä vuotojen syitä ja seurauksia.
Monesti tarkastaja voi tulla tutkimaan jonkin laitteen vesivahinkoa, mutta nopeasti hän ymmärtää, että vahingolla
täytyy olla muitakin syitä. Pelkkä jääkaapin vuoto ei tuota kohteessa
olevaa laajaa vahinkoa, vaan kohteessa täytyy olla
muitakin vuotoja. Yhden kohdan korjaaminen ei riitä vahinkojen
torjumiseen.”
KUVA: TEHOKUIVAUS OY
Lakisääteiset asbestikartoitukset
Ennen vuotta 1994 rakennetuissa rakennuksissa pitää
suorittaa asbesti- ja haitta-ainekartoitus, mikäli rakennuksessa
tai huoneistossa ryhdytään tekemään korjaus- tai
muutostöitä.
Asbestipitoisia materiaaleja purettaessa tai työstettäessä
ilmaan leviää asbestipölyä, joka on terveydelle erittäin vaarallista.
Asbestikuitujen on todettu aiheuttavan keuhkosyöpää
ja muita terveydelle vaarallisia keuhkosairauksia. Siksi asbestipurussa
oikea suojaus on äärimmäisen tärkeätä. Purkutilan
alipaineistus ja pölynhallinta on tällöin olennainen asia, kuten
myös asianmukainen jätteiden käsittely.
Yleisimmin asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa
erityisesti 1960–70-luvuilla. Tyypillisiä käyttökohteita ovat eristeet,
laastit, liimat, rakennuslevyt, ilmastointikanavat, lattiapinnoitteet,
kuten vinyylilaatat ja linoleumit sekä vesikatto- ja julkisivumateriaalit.
”Voidaan sanoa, että 1960–70-luvun taloista löytyy asbestia
melkein sataprosenttisesti jostakin kohtaa. Se oli asbestin käytön kiivainta aikaa”, asbesti- ja haitta-aineasiantuntija Esa
Arola RakLamit Oy:stä kertoo.
Kokenut asbestitarkastaja pääsee aika pitkälle ongelmanmäärityksessä
jo silmämääräiselläkin tarkastelulla.
”Riippuu aina rakennuksen iästä, minkä tyyppistä ongelmaa
sieltä löytyy. Eri aikakausien rakennuksissa korostuvat eri asiat.
Esimerkiksi 70-luvun taloissa korostuvat laastit ja vinyylilaatat, joita
on kerrostalojen porrashuoneissa. Asbestia voi olla kiinnityslaasteissa
ja liimoissa, mutta myös laatoissa itsessään. Siksi pitää selvittää,
pitääkö purkaa pelkät laatat vai myös kiinnitysaineet. Voi
olla niinkin, että samassa rakennuksessa laasti vaihtuu kesken
rakennuksen, joten yksi näyte ei kerro koko totuutta”, Arola sanoo.
KUVA: 123RF
Muita tunnettuja haitta-aineita vanhoissa rakennuksissa ovat
esim. PAH- ja PCB-yhdisteet, joita esiintyy muun muassa vanhoissa
vedeneristeissä ja saumamassoissa. Yksi selkeimmistä PAH-yhdisteistä
ja selvästi hajuaistilla havaittavista haitta-aineista on syöpävaarallinen
kreosootti, jonka voi tunnistaa jo hajusta. Kreosootti
on kivihiilitervaa, jota on aiemmin yleisesti käytetty mm. puu- ja
kiviainesrakenteiden kosteuseristeenä.
Sitäkin löytyy lähes aina 60–70-luvun rakennusten vedeneristyksistä
joko kellarikerroksista tai muualta, mutta haitta-ainepitoisuudet
voivat vaihdella merkittävästi”, Arola toteaa.
Myös PAH ja PCB-yhdisteitä sisältävien rakenteiden purkutöissä
käytetään tilojen alipaineistusta ja tarkasti määrättyjä suojaustoimenpiteitä.
Teksti: Jari Peltoranta
