Valmistuvan ja tällä hetkellä varattavissa olevan asunnon visualisointikuvia. Tuleva varaaja pääsee vielä itse vaikuttamaan lopullisiin pintoihin.
Salpausselän parantola (nyk. Aurinkolinna) rakennettiin vuosina 1924–1928 Pohjoismaiden suurimmaksi luu- ja niveltuberkuloosia sairastavien lasten parantolaksi. Lapsipotilaiden hyvinvoinnin maksimoimiseksi parantola haluttiin sijoittaa mahdollisimman terveelliseen ympäristöön. Salpausselän harju tarjosi tavoitellun korkean ja kuivan sijaintipaikan. Mäntymetsän keskellä olisi hyvä hengittää, tuumailtiin jo tuolloin. Koska parantolan tuli sijaita suojassa kylmiltä pohjois- ja itätuulilta, hiekkaharjun etelärinne oli täydellinen paikka rakentaa.
Parantolan arkkitehdiksi valikoitui tunnettu ja arvostettu – kenties Suomen kaikkien aikojen tuotteliain arkkitehti – W. G. Palmqvist, jonka käsialaa ovat esimerkiksi Suomen kaapelitehdas ja Ostrobotnia-talo eli Botta. Palmqvist suunnitteli Aurinkolinnan lähes 100 vuotta sitten (1921).
Valohoito oli keskeinen hoitomuoto taistelussa tuberkuloosia vastaan, ja sen merkitys näkyy edelleen vahvasti linnan arkkitehtuurissa. Pääjulkisivun entisissä hoitotiloissa korostuvat auringonvalon maksimointiin tähdänneet korkeat neljän metrin huonetilat, valtavat ikkunapinta-alat sekä etelään suunnatut tilavat parvekkeet ja upeat lasitetut kuistit. Talon seinät ovat massiivipunatiiltä.
Palmqvist suunnitteli yhdessä alan parhaiden lääkäreiden kanssa ainutlaatuisen rakennuksen, jonka pengermäisesti toteutettu julkisivumuoto varmisti sekä suoran että epäsuoran valon määrän maksimoinnin niin kesä- kuin talviaikana.
Vaikuttavan jugendlinnan arkkitehtuuri upeine balustradikaiteineen, graniittikivijalkoineen ja koriste-elementteineen sisältää sekä myöhäisjugendin että klassismin piirteitä. Se on Museoviraston lausunnon myötä vuonna 1997 todettu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaaksi ja julkisivun osalta SR-1 suojeltavaksi. Rakennuksen aurinkoarkkitehtuuri on Suomessa ainutlaatuista ja harvinaislaatuista kansainvälisessäkin tarkastelussa.
Valmistuessaan talo sisälsi ajan huipputekniikkaa ja -rakenteita, kuten teräsbetonivälipohjat, sähkö, hissit, keskuslämmitys; hoidossa käytössä olivat solariumlaitteet ja röntgenkone. Parantola jatkoi toimintaansa aina 1960-luvulle asti.
Kuvat: Aare Visuals Oy
– Postin pakettiautomaatti asukkaiden käyttöön
– Täyden varustelutason kuntosali, mediatila 150” valkokankaalla ja työpisteillä elokuvien katsomiseen, konsolipelien pelaamiseen tai muuhun yhteiseen ajanviettoon sekä vuokrattavaksi taloyhtiön ulkopuolisille mm. koulutustilaksi
– Viihtyisät saunatilat
– Kirjanlainauspiste
– Omat mehiläispesät, joista saadaan asukkaille Aurinkolinna-hunajaa.
– Oma pelikenttä mm. lento- ja sulkapallon pelaamiseen
– Porrasnäytöt kaikissa rapuissa, joihin integroitu mm. nimitaulu, tiedotteet, Aurinkolinnan some-sisältö ja sähköinen varausjärjestelmä
– Sähköinen varausjärjestelmä saunalle, mediatilalle jne. (toimii mobiilissa, tietokoneella ja porrasnäytöiltä)
– Kaikkien kerrosten laajoja käytävätiloja koristaa valokuva- arkkitehtipiirustusnäyttely linnan historiasta
– Oma uutiskirje ja Facebook-ryhmä
