Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Valtion tukea erityisesti opiskelija-asuntojen rakentamiseen vuonna 2026

Kuva: Pexels

Valtioneuvosto on vahvistanut käyttösuunnitelman, jonka mukaan valtio tukee asuntotuotantoa vuonna 2026. Tukea kohdennetaan erityisesti kasvukeskuksiin, joissa asunnoille on suurin ja pitkäaikainen tarve. Suurin osa valtuudesta kohdistetaan tavallisiin vuokra-asuntoihin ja opiskelija-asuntoihin. Opiskelija-asuntojen rakentamisen tuki paranee.

Markkinaehtoisen asuntotuotannon ennustetaan vilkastuvan vuonna 2026. Koska rakentamisen suhdannetilanne on edelleen epävarma, on valtion tukemalla asuntotuotannolla tärkeä rooli suhdanteen tasaamisessa. Valtion tukeman asuntorakentamisen taso on edellisvuodet ollut korkea. Tänä vuonna asuntorakentamisen tukemiseen varattu käyttövaltuus on aiempaa pienempi, minkä vuoksi rahoitus on kohdennettava mahdollisimman vaikuttavasti.

“Hallitus painottaa tänä vuonna erityisesti opiskelija-asuntojen rakentamista. Moni opiskelija haluaa asua nimenomaan opiskelija-asunnossa ja niillä on tärkeä rooli korkeakoulupaikkakuntien asuntotarjonnassa. Alkuvuodesta voimaan tuleva opiskelija-asuntojen tukijärjestelmän uudistus vahvistaa mahdollisuuksia lisätä asuntojen saatavuutta”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Valtion tuella rakennettaville ja peruskorjattaville asunnoille on oltava pitkäaikainen tarve. Käyttösuunnitelman mukaan valtion tukemassa asuntorakentamisessa on varmistettava, etteivät hankkeiden kustannukset nouse nopeammin kuin yleiset rakennuskustannukset. Valtion tukemien hankkeiden hyväksymisessä painotetaan kilpailutettavia hankkeita.

Talousarviossa osoitettu 1,135 miljardin euron valtuus asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen tarkoitettuihin korkotukilainoihin osoitetaan suoraan valtion budjetista. Käyttövaltuudesta ohjataan 59 % tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen ja korjaamiseen, 22 % opiskelijahankkeisiin, 13 % asumisoikeusasuntojen peruskorjaamiseen ja 6 % erityisryhmien hankkeisiin. Käyttövaltuutta voidaan kuitenkin joustavasti suunnata hakemusten määrän ja tukimuotojen kysynnän mukaan. Uusien asumisoikeusasuntojen rakentamiseen ei enää myönnetä korkotukilainaa, mutta perusparantamista tuetaan edelleen.

Kuva: Pexels

Korkotukilainojen käyttövaltuudet on jaettu seuraavasti

  • 500 miljoonaa euroa tavallisten vuokra-asuntojen rakentamiseen pitkäaikaisella tai lyhytaikaisella korkotukilainalla
  • 250 miljoonaa euroa opiskelija-asuntojen rakentamiseen
  • 165 miljoonaa euroa vuokra-asuntojen perusparannukseen
  • 150 miljoonaa euroa asumisoikeustalojen perusparannukseen
  • 70 miljoonaa euroa erityisryhmien asuntojen rakentamiseen ja perusparantamiseen.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen arvion mukaan käyttövaltuuksilla voidaan rakentaa noin 2 450 tavallista vuokra-asuntoa, 1 750 opiskelija-asuntoa ja 450 erityisryhmien asuntoa. Lisäksi voidaan perusparantaa yhteensä noin 4 900 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa.

Erityisryhmien tuissa painotetaan vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien asuntoja

Erityisryhmien asumista tuetaan korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Investointiavustukselle on talousarviossa vuodelle 2026 annettu 15 miljoonan euron määräraha.

Erityisryhmien kohteista painotetaan edelleen vammaisten henkilöiden ja pitkäaikaisasunnottomien kohteita. Jos valtuutta riittää, investointiavustusta voidaan vuoden aikana myöntää erityisestä syystä muiden erityisryhmien kuten ikääntyneiden asumisen hankkeisiin. Ikääntyneiden vuokra-asuntoja on mahdollista rakentaa myös korkotukilainalla ilman investointiavustusta.

Investointiavustuksen määrä arvioidaan hankekohtaisesti tarpeen mukaan. Kun kyse on hyvinvointialueen järjestämisvastuuseen kuuluvasta asumisesta, tuen saaminen edellyttää, että hyvinvointialue sitoutuu pitkäaikaisesti rakennettaviin ja perusparannettaviin kohteisiin.

Vuokra-asuntojen rakentamista tuetaan myös valtion täytetakauksella

Vuoden 2026 valtion talousarviossa vuokra-asuntojen rakentamisen takauslainojen käyttövaltuus nostettiin 300 miljoonaan euroon. Kyseessä on rahoitusmalli, jossa valtio tuki rajoittuu täytetakaukseen. Takauslainoja voidaan hyväksyä alueille, joissa on tarve vuokra-asunnoille.

Asunto-osakeyhtiöiden perusparantamisen takauslainoihin on varattu 100 miljoonaa euroa.

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Yleinen

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Ajatuksia suomalaisesta asuntopolitiikasta

Minulla oli mahdollisuus seurata ja vaikuttaa suomalaiseen asuntopolitiikkaan toimiessani 32 vuotta VVO-yhtymän konsernijohtajana ja monissa asuntoalan järjestöissä. Kun jäin eläkkeelle 2005

Sisäilmapaja16: Säpinää sisäilmasta Espoossa

Sisäilmapaja16 kokosi Espoon Dipoliin 350 sisäilma-alan ammattilaista ja aiheesta kiinnostunutta keskustelemaan sisäympäristöjen ajankohtaisista haasteista ja ratkaisuista.Sisäilmapaja on sisäilmatoimijoiden jokasyksyinen kohtaamispaikka, jossa

Leania rakentamisesta

RILin tuorein julkaisu on ensimmäinen suomenkielinen, suomalaisille tehty lean-ajattelua käsittelevä julkaisu. ”LEAN ON tehokkain, tunnettu tuotannon johtamisjärjestelmä. Se tähtää jatkuvaan parantamiseen

Kiikarissa energiaremppa?

Taloyhtiöissä haaveillaan nyt energiaremontista. Isännöintiliiton tuoreen Putkiremonttibarometrin mukaan lähes 60 prosenttia isännöitsijöistä on sitä mieltä, että energiasäästö ohjaa taloyhtiöiden päätöksentekoa tulevaisuudessa

Lammin Ikkuna Oy:n koronatiedote taloyhtiöille

Korona on haastanut rakennusalaa ja saneeraustoimintaa kovalla kädellä. Taloyhtiöiden kokouksia on siirretty tai järjestetty etäkokouksina. Päätökset ikkuna- ja oviremonteista ovat viivästyneet,

Unohtuuko korjausvelka koronassa?

Koronakriisissä alkoi uusi vaihe rokotusten myötä – ja tunnelin päässä pilkahtaa jo valo. Vuosi sitten tunnelmat olivat harvinaisen synkät, kun koko