Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi

Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten hiilijalanjäljen pienentämistä, elinkaaren pidentämistä eikä asumismukavuutta. Rakennuksen viemärijärjestelmän tehtävä on kuljettaa jätevesi pois rakennuksesta niin, ettei siitä aiheudu terveydellistä vaaraa, hajuhaittoja, tulvimista, melua eikä ympäristöhaittaa. Normaali viettoviemärijärjestelmä suunnitellaan toimivaksi painovoimaisesti. Kaatojen sekä oikean mitoituksen avulla viemärijärjestelmä kuljettaa jäteveden pois rakennuksesta tukoksia ehkäisevästi ja niin, että järjestelmään ei kerrostu jätettä. Toimiakseen järjestelmä tarvitsee korvausilmaa ja ylimääräistä tilaa.

Teknologia ja hydrauliikka on kehittynyt uusissa viemärijärjestelmissä valtavasti. Erilaisia tilaa ja rakennusmateriaaleja säästäviä sekä asumismukavuutta lisääviä ratkaisuja on tänä päivänä tarjolla, mutta vanhat pinttyneet tavat ja suunnitteluohjeet estävät uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Viemärijärjestelmien mitoitusta on tehty samoin ohjein jo vuosikymmeniä. Kun antaa hieman ajatusta tälle ajanjaksolle, niin nopeasti on mainittavissa useita perusteita, jotka puoltavat suomalaisten mitoitusohjeiden päivitystä. Maailmalta löytyy paljon nykyaikaisempia ohjeita, joissa rakentamiseen liittyvät muutokset on jo otettu ainakin osittain huomioon. Täysin uutta ei siis ole tarpeen kehittää, vaan hyviä oppeja voidaan ottaa käyttöön muualta.

Myös vesikalusteet ovat kehittyneet hurjasti kohti vettä säästävämpiä ratkaisuja. Esimerkiksi wc-istuinten muotoilun kehityksellä ja nykyisten huuhtelutekniikoiden avulla laskennallinen huuhteluvesimäärä on vähentynyt noin 70 % viimeisten vuosikymmenien aikana. Samaan suuntaan ovat kehittyneet myös muut vesikalusteet, kuten keittiö-, suihku- ja pesuallashanat, joiden virtaamat ovat niin ikään puolittuneet. Nykyään määräysten mukainen asuntokohtainen vedenmittaus ohjaa asukkaita myös järkevämpään vedenkulutukseen, mikä tarkoittaa myös, ettei ylimääräistä vettä päästetä viemäreihin turhaan.

Samoin muutos rakennuskannassa on selvä – suurimmissa keskustoissa tila on ahtaalla ja tonttimaa kallista, joten rakentaminen pystysuunnassa on kasvanut. Korkeampi rakentaminen aiheuttaa muutostarpeita viemäröintiin, sillä putouskorkeuden kasvaminen lisää jäteveden putoamisnopeutta sekä lisääntyneet asuinkerrokset aiheuttavat hetkellistä lisäkuormaa pystyviemäreihin, kun samanaikaisten huuhteluiden todennäköisyys eri asunnoista kasvaa. Tähän vaikuttaa myös nykyaikainen digitaalisen median käyttö, kun mediasta seurataan live-lähetyksiä, joiden ohjelmakatkot rytmittävät asukkaiden käyttäytymistä samanaikaiseksi.

Näiden muutosten näkökulmasta olisi tärkeää perehtyä mitoitusohjeiden ajankohtaisuuteen ja tehdä tarvittavat muutokset ohjeistukseen, jotta voidaan taata toimiva viemäröinti rakennuksiin myös tulevaisuudessa.

Marko Polvi
Head of Product Management Finland
Geberit Oy
Suomen LVI-liitto SuLVIn aktiivi

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

Ihana kamala CSRD

Kirjoittaja: Hanna Luhtio Vastuullisuusraportoinnin mullistava kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) astui voimaan vuoden 2024 alusta. Tänä keväänä suuret pörssiyritykset ovat julkaisseet ensimmäiset raporttinsa uusien

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden

Hallituksen puheenjohtajan valinta yhtiökokouksessa

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Hallitusammattilaista valittaessa hallituksen puheenjohtajaksi, monesti kysytään toteutuuko yhtiökokouksen tahto, kun normaalikäytännön mukaan hallitus valitsee puheenjohtajan keskuudestaan. Hallitus voi

Mikä on paras tapa eristää putkisto?

Kirjoittaja: Matti Aho Voisitko uskoa, jos väitän sen olevan se, ettei käytä eristäjää ollenkaan? Ainakaan perinteiseen eristystyöhön. Putkien eristämiseen on useampi

Dataa vedestä ja energiasta

Kirjoittajat: Tuuli Minkenen ja Minna Tarvainen Veden niukkuus saavutti huippunsa viime vuonna, kun Euroopassa oli historian kuivin kesä 500 vuoteen. Vesivaramme

Mitä opimme 1970-luvun öljykriisistä?

Kirjoittaja: Mervi Ahola Energiatehokkuustoimet saivat vauhtia 1970-luvun öljykriisistä. Niiden sanotaan aiheuttaneen sisäilmaongelmia monilla eri tavoilla. Öljykriisin aikaan lyhyellä aikavälillä eniten ongelmia

LVI-asennusten pätevyys – valitse viisaasti

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan lakiesitystä, jonka mukaan 1.1.2024 jälkeen erityisalojen työnjohtajien pätevyyden toteaisi erillinen toimielin. Samaan aikaan LVI-asennuksia saa

Ennakointi hallitustyössä

Kirjoittaja: Mikko Peltokorpi Tiedotusvälineissä on toistuvasti esillä esimerkkejä siitä, että kiinteistönpidossa on jouduttu kiireellä isoihin ja kalliisiin remontteihin. Kiire merkitsee aina

Asuntoyhtiön tiedot ajan tasalle

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Aika usein tulee vastaan asuntoyhtiöitä, joissa yhtiöjärjestys on vanha ja sisältää ristiriitaisia tai vanhentuneita määräyksiä. Yhtiöjärjestys voi olla