Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

BLOGI

Viemäreiden mitoitus vastaamaan nykytarvetta

Kirjoittaja: Marko Polvi

Monet rakentamisessa käytettävät tekniikat ovat kehittyneet, mutta rakennusten viemäröinnit rakennetaan edelleen monesti vanhoilla tavoilla. Tämä ei edistä rakennusten hiilijalanjäljen pienentämistä, elinkaaren pidentämistä eikä asumismukavuutta. Rakennuksen viemärijärjestelmän tehtävä on kuljettaa jätevesi pois rakennuksesta niin, ettei siitä aiheudu terveydellistä vaaraa, hajuhaittoja, tulvimista, melua eikä ympäristöhaittaa. Normaali viettoviemärijärjestelmä suunnitellaan toimivaksi painovoimaisesti. Kaatojen sekä oikean mitoituksen avulla viemärijärjestelmä kuljettaa jäteveden pois rakennuksesta tukoksia ehkäisevästi ja niin, että järjestelmään ei kerrostu jätettä. Toimiakseen järjestelmä tarvitsee korvausilmaa ja ylimääräistä tilaa.

Teknologia ja hydrauliikka on kehittynyt uusissa viemärijärjestelmissä valtavasti. Erilaisia tilaa ja rakennusmateriaaleja säästäviä sekä asumismukavuutta lisääviä ratkaisuja on tänä päivänä tarjolla, mutta vanhat pinttyneet tavat ja suunnitteluohjeet estävät uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Viemärijärjestelmien mitoitusta on tehty samoin ohjein jo vuosikymmeniä. Kun antaa hieman ajatusta tälle ajanjaksolle, niin nopeasti on mainittavissa useita perusteita, jotka puoltavat suomalaisten mitoitusohjeiden päivitystä. Maailmalta löytyy paljon nykyaikaisempia ohjeita, joissa rakentamiseen liittyvät muutokset on jo otettu ainakin osittain huomioon. Täysin uutta ei siis ole tarpeen kehittää, vaan hyviä oppeja voidaan ottaa käyttöön muualta.

Myös vesikalusteet ovat kehittyneet hurjasti kohti vettä säästävämpiä ratkaisuja. Esimerkiksi wc-istuinten muotoilun kehityksellä ja nykyisten huuhtelutekniikoiden avulla laskennallinen huuhteluvesimäärä on vähentynyt noin 70 % viimeisten vuosikymmenien aikana. Samaan suuntaan ovat kehittyneet myös muut vesikalusteet, kuten keittiö-, suihku- ja pesuallashanat, joiden virtaamat ovat niin ikään puolittuneet. Nykyään määräysten mukainen asuntokohtainen vedenmittaus ohjaa asukkaita myös järkevämpään vedenkulutukseen, mikä tarkoittaa myös, ettei ylimääräistä vettä päästetä viemäreihin turhaan.

Samoin muutos rakennuskannassa on selvä – suurimmissa keskustoissa tila on ahtaalla ja tonttimaa kallista, joten rakentaminen pystysuunnassa on kasvanut. Korkeampi rakentaminen aiheuttaa muutostarpeita viemäröintiin, sillä putouskorkeuden kasvaminen lisää jäteveden putoamisnopeutta sekä lisääntyneet asuinkerrokset aiheuttavat hetkellistä lisäkuormaa pystyviemäreihin, kun samanaikaisten huuhteluiden todennäköisyys eri asunnoista kasvaa. Tähän vaikuttaa myös nykyaikainen digitaalisen median käyttö, kun mediasta seurataan live-lähetyksiä, joiden ohjelmakatkot rytmittävät asukkaiden käyttäytymistä samanaikaiseksi.

Näiden muutosten näkökulmasta olisi tärkeää perehtyä mitoitusohjeiden ajankohtaisuuteen ja tehdä tarvittavat muutokset ohjeistukseen, jotta voidaan taata toimiva viemäröinti rakennuksiin myös tulevaisuudessa.

Marko Polvi
Head of Product Management Finland
Geberit Oy
Suomen LVI-liitto SuLVIn aktiivi

CTA

Jaa tämä artikkeli: 

Blogi

LVI-työelämäkumppanit tulevat!

Kirjoittaja: Juha-Ville Mäkinen Ammatillinen koulutus on ollut viime aikoina kritiikin kohteena. Viimeisimmät isot uudistukset eivät ehkä onnistuneet aivan ennakkojulistusten mukaisesti, ja

Millainen on vastuullinen taloyhtiö?

Teksti: Keijo Kaivanto Millainen on vastuullinen taloyhtiö? Euroopan Unionilta on tullut ensimmäinen yritysvastuuesitys, mikä vaikuttaa laajasti jatkossa yritystoimintaan. Yritysten on jatkossa

Onko hiilineutraali rakennus mahdollinen?

Kirjoittajat: Minna Aarnio ja Hanna-Maija Tikka Rakennusasiaintoimisto Aarre ja Skanska osallistuivat FIGBC:n järjestämään Hiilineutraali rakennus -määritelmän pilotointiin. Pilotin yhteydessä Aarre suunnitteli

Automaation rooli ilmanvaihdon kehityksessä

Automaatio on vahvasti läsnä ilmanvaihtojärjestelmissä Suomessa. Ilmanvaihdon automaatio mahdollistaa tarpeenmukaisen ilmanvaihdon, joka parantaa sisäilman laatua ja vähentää energiankulutusta. Automaation myötä ilmanvaihtojärjestelmien

Huoneistotietojärjestelmä tuli, mitä sen jälkeen?

Kirjoittaja: Elisa Havusela Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöönotettu rekisteri, johon kerätään kaikkien osakehuoneistojen omistajatiedot. Rekisterin tarkoituksena on toteuttaa asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten

Julkisivujen korjaamisen tietopankki JUKO on päivitetty

Julkisivujen korjaamista suunnitteleville taloyhtiöille, isännöitsijöille ja suunnittelijoille tarkoitetun JUKO-ohjeistokansion päivitystyö on loppusuoralla. Julkisivuyhdistys – JSY ry on koordinoinut kattavan päivitystyön vuonna

Julkisivumarkkinoita taas tutkittu

Hyvin suunnitellulle julkisivukorjaukselle varmemmin rahoitusta Teksti: Riina Takala-Karppanen Taloyhtiöt eivät edelleenkään korjaa julkisivuja niin paljon kuin laskennalliseksi korjaustarpeeksi on arvioitu. Hankkeita

Hallitusohjelma ja taloyhtiö

Kirjoittaja: Keijo Kaivanto Pääministeri Petteri Orpon Hallitusohjelmassa ”Vahva ja välittävä Suomi” on taloyhtiöitä koskien yllättävän monta kohtaa, joita viedään eteenpäin hallituskauden