Kalasataman taloyhtiöissä kuohuu nyt kapina. Puhutaan ”isännättömän rahan ongelmasta”, joka mahdollistaa piittaamattoman asenteen leviämisen palveluyhtiöiden hallintoon ja rahankäyttöön.
Miksi vastikkeen maksaja ei ole päätöksentekijä?
Kivi taloyhtiöiden kengässä on olematon vaikutusmahdollisuus päätöksiin, jotka suoraan vaikuttavat asunto-osakkeen hintaan. Taloyhtiöt rahoittavat palveluyhtiöiden toiminnan, mutta niillä ei kuitenkaan ole mitään valtaa palveluyhtiöiden yhtiökokouksissa eikä mitään olennaista valtaa palveluyhtiöiden hallitustyöskentelyssä. Taloyhtiöiden mielestä vastuun ja vallan tulisi käydä käsi kädessä. Taloyhtiöiden vastuu rahoittaa palveluyhtiöiden toiminta – ilman valtaa vaikuttaa toimintaan – on vastoin yleistä käsitystä oikeudenmukaisuudesta.
Kupletin juoni menee näin: palveluyhtiöiden toiminta rahoitetaan kokonaisuudessaan taloyhtiöiltä kerätyillä maksuilla. Rahojen käytöstä eivät kuitenkaan päätä taloyhtiöiden osakkaat, vaan Helsingin kaupungin, isännöintitoimisto Retta Oy:n ja alueen rakennuttajien edustajat, jotka eivät – luonnollisesti – tunne mitään pistoja omassa lompakossaan.
Asukkaiden ääni ei palveluyhtiöiden hallituksissa kuulu. Kalasataman Palvelu Oy on vuodesta 2019 alkaen sivuuttanut taloyhtiöiden tahdon hallituksen asukasjäsenten valinnassa. Aikaisemmin kahdeksi asukasjäseneksi valittiin aina johdonmukaisesti kaksi eniten taloyhtiöiden kannatusta saanutta henkilöä.
Vuodesta 2019 alkaen palveluyhtiö on valinnut hallituksensa kahdeksi asukasjäseneksi vain alueen vuokralaisasukkaita osakkeenomistajien sijaan.
Miten rakennusyhtiö voi olla sekä tilaajan että toimittajan roolissa?
Toinen kohta taloyhtiöiden ”syytelistalla” on rakennuttajien kaksoisrooli. Kuvio nykyisellään toimii siten, että palveluyhtiöiden osakkaina toimivat Helsingin kaupungin lisäksi myös alueen rakennuttajat. Samat rakennuttajat myös tuottavat palveluyhtiöille mm. yhteiskäyttöpihoja. Tämä tarkoittaa, että rakennuttajat siis käyttävät valtaa sekä osakkaina että hallitusjäseninä, kun käsitellään mm. samojen rakennuttajien tuottamien yhteiskäyttöpihojen lopputarkastuksia ja urakkahyväksymisiä.
Hallituksen puheenjohtaja Kalle Airo:
”Putkisysteemi kolme kertaa kalliimpi kuin perinteinen jätehuolto”
Kalle Airo on yksi Kalasataman ”kapinakenraaleista”. Airo on As Oy Helsingin Sompasaarenlaituri 12 -taloyhtiön puheenjohtaja ja ollut mukana ryhmärakentamassa kyseistä kiinteistöä, jossa on asuttu nyt viiden vuoden ajan. Airo ja tämän kanssarakentajat kyllä tiesivät alueen erityispiirteistä, kuten keskitetystä putkikeräysjärjestelmästä.
”Olimme tutustuneet yhteiseen jätehuoltokonseptiin, mutta luulimme, että sen kustannukset olisivat edullisemmat.” Airon arvion mukaan putkisysteemi on kolme kertaa kalliimpi kuin perinteinen, kuorma-autoilla tehtävä jätehuolto.
Pneumaattiset putket eivät kuitenkaan ole se villakoiran ydin.
”Ymmärrän, että kun putket kerran on laitettu, niin se on pysyvää infraa, jota kovin moni ei kykene operoimaan. Mutta muu palveluyhtiön toiminta ja toiminnan kustannukset onkin sitten jo vaikeampi pala niellä.”
Miksi hallinto vie puolet hoitovastikkeen tuotoista?
Kalasataman Palvelu Oy:n (Sörnäistenniemi ja Kyläsaari) vuonna 2023 taloyhtiöiltä keräämät käyttömaksut olivat yhteensä 306 124 euroa, joista hallinto- ja henkilöstökulut muodostivat yhteensä 149 498 euroa.
”Taloyhtiöiltä kerätyistä käyttömaksuista käytettiin siis noin 49 % palveluyhtiön hallinnon kuluihin”, Airo toteaa.
Kalasataman Palvelu 2 Oy:n (Sompasaari, Verkkosaari ja muut alueet) vuonna 2023 taloyhtiöiltä keräämät käyttömaksut olivat yhteensä 383 241 euroa ja hallinto- ja henkilöstökulut olivat yhteensä 166 621 euroa.
”Sielläkin taloyhtiöiltä kerätyistä käyttömaksuista käytettiin noin 43 % palveluyhtiön hallinnon kuluihin.”
Taloyhtiömaailmassa isännöinnin kulut ovat tyypillisesti noin 15 % kerätyistä hoitovastikkeista. Jos hallinnon kulut taloyhtiössä olisivat liki puolet kerätyistä hoitovastikkeista, osakkaat heräisivät vikkelään ja käyttäisivät päätösvaltaansa asiaan vaikuttamiseksi, uskoo Airo.
”Palveluyhtiömaailmassa toiminnan rahoittavilla taloyhtiöillä ei kuitenkaan ole valtaa vaikuttaa palveluyhtiöiden hallinnon kuluihin – ja tämä on iso epäkohta.”
Kaupunki valitsi Retta Isännöinti Oy:n isännöitsijäksi Kalasataman kohteisiin ilman kilpailutusta. Menettely kohotti kulmakarvoja, eikä vähiten sen takia, että kun korkein hallinto-oikeus jakeli sakkoja viimevuotisessa kartellioikeudenkäynnissä, suurimmat summat tulivat juuri Retta-yhtiöiden maksettavaksi.
Vuokraturvan Timo Metsola:
”Se mikä nyt voidaan tehdä, on ainakin varmistaa, että tällainen käytäntö ei lähde sellaisenaan leviämään.”
Vuokraturvan perustaja ja toimitusjohtaja Timo Metsola suhtautuu ”suurella varauksella” Kalasatamassa käytössä olevaan malliin. Hän huomauttaa, että jos palveluyhtiö ei palvele toivotulla tavalla, palvelusopimuksesta pitäisi voida irrottautua edes jollain tavalla.
”Oma asunto on tavallisen kansalaisen isoin omaisuus ja asuntokaupassa pitää olla läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta. Nyt sitä ei ole, koska vain harva ottaa selvää, mihin kaikkeen sitoutuu ostaessaan asunnon Kalasatamasta. On toimittu luottamuksen varassa”, hän toteaa.
Metsolan mukaan liian moni suomalainen astui miinaan taloyhtiölainojen suhteen, koska ei niiden merkitystä täysin ymmärtänyt. Taloyhtiölaina on kuitenkin valppaan kansalaisen täysin vältettävissä oleva miina, kun taas koko palveluyhtiökuvion hahmottaminen vaatii paneutumista ja hoksottimia aivan toisella tavalla.
”Ymmärrän uuden kaupunkialueen idean, että halutaan asukkaiden sitoutuvan alussa tiettyihin palveluihin, mutta ikuisuus on huono lähtökohta. Tämä malli ei ole tällä hetkellä kovin demokraattinen”, toteaa Metsola ja lisää, että on viime kädessä Helsingin kaupungin syy, mikäli ehdot ovat kohtuuttomat.
”Positiivista on se, että uusia asioita on lähdetty kokeilemaan, mutta mallia on voitava kehittää, jos se ei toimi.”
Kuva: Meeri Utti
Löytyykö ratkaisu lakimuutoksesta?
Metsolan mukaan on ylipäänsä hankala ymmärtää, miksi näin pysyviä ratkaisuja on tehty – ja arvelee, että esimerkiksi palveluyhtiöiden takana olevia gryndereitä on hankala saada neuvottelupöytään keskustelemaan heidän kannaltaan vähemmän kannattavista sopimusehdoista.
”Sopimusten uudelleen neuvotteleminen voi olla monen lukon takana. Mutta se, mikä nyt voidaan tehdä, on ainakin varmistaa, että tällainen käytäntö ei lähde sellaisenaan leviämään.”
Metsola puhuu ”todella ison mittakaavan vahingosta” asuntojen omistajille, eikä vähiten siksi, että asumiskustannukset vaikuttavat suoraan asunnon arvoon. Kalasataman asukkaat voivat siten huomata palvelupaketin maksavan maltaita, samalla kun kiinteistöomaisuuden arvo alkaa vajota.
Metsola katsoo, että helpotusta saattaa silti olla luvassa. Eduskuntavaalit on tulossa ensi vuonna ja lainsäätäjä voi halutessaan korjata nykysysteemin valuvikoja.
”Lainsäädäntö voi ohjata myös olemassa olevia sopimuksia. Uusi hallitus voisi hienosäätää sopimuksia niin, että epäkohdat korjataan”, Metsola huomauttaa. ”Malli itsessään on kehityskelpoinen.”
Kiinteistöliiton Tapio Haltia:
”Ikuiseksi säädetyt sopimukset eivät ole oikeusjärjestelmämme mukaisia.”
Myös Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija Tapio Haltia kummastelee Kalasataman kuvioita ja ihmettelee, että hänen pöydälleen ei ole tästä aiheesta jo sadellut kysymyksiä.
”Aika erikoiselta kuulostaa kyllä tilanne, jossa palvelusopimuksessa ei voi irrottautua ollenkaan. Sopimusoikeudellisesti tämä on aika arveluttavaa.”
Haltian mukaan moinen sopimusehto voi olla myös kohtuuton aina siinä määrin, että se ei päde. ”Ikuiseksi säädetyt sopimukset eivät ole oikeusjärjestelmämme mukaisia.”
Kuva: Katri Lehtola / Keksi
Haltia toteaa, että esimerkiksi 1960-luvulla oli vielä tavallista, että taloyhtiöt omistivat omat huolto- ja lämpöyhtiönsä. ”Mutta aika kaukana sekin on tästä Kalasataman kuviosta.”
Haltian mukaan erilaisia rasitteita – miksi palvelusopimuksenkin voi toki laskea, vaikka se kenties ei ollut alkuperäinen tavoite – kiinteistöihin on kohdistettu iät ja ajat, esimerkiksi pysäköintipaikkojen muodossa.
”Rasite täytyy voida myös purkaa, mikäli se on kohtuuton.”
Kilpailu- ja kuluttajavirasto:
”Asunto-osakeyhtiön osakas ei ole kuluttaja”
”Kalasatama-gate” on kuluttajaviranomaisen toimivallan ulkopuolella, koska kyse on yritysten välisestä toiminnasta. Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kerrotaan, että asunto-osakeyhtiön osakas ei ole kuluttaja eikä asunto-osakeyhtiö ole elinkeinonharjoittaja.
Kuluttajansuojalainsäädäntö ei näin ollen säätele taloyhtiön asioita. Ostajan ja myyjän suhdetta sääntelee asuntokauppalainsäädäntö, josta seuraa myyjälle tiedonantovelvoitteita myytävästä kohteesta.
Kalasataman osakasasukas voi maksaa vuosittain tuhansia euroja palveluista, jotka eivät ole kuluttajasuojalain piirissä, ja joita ei voi kilpailuttaa eikä irtisanoa. Palveluiden hinta vaikuttaa suoraan asunto-osakkeen arvoon – mahdollisesti hänen elämänsä tärkeimpään investointiin.
Helsingin kaupungin kiinteistölakimies Martti Tallila, Kalasataman Palvelu Oy:n ja Kalasataman Palvelu 2 Oy:n hallituksen puheenjohtaja, ei vastannut KITA-median lähettämiin kysymyksiin.
Teksti: Sami J. Anteroinen
