Kirjoittajat: Elina Samila, Mikko Paananen, Markus Mikkola ja Susanna Kallio
Rakennuksen elinkaaren aikana aiheutuu päästöjä energiankäytöstä ja rakennuksen rakentamisesta. Energiatehokkuutta ja vähähiilistä rakentamista myös ohjataan monin eri tavoin. Toistaiseksi tilamuutoksia, siis sisätilojen remontointeja ei tavanomaisesti huomioida osana elinkaariarviointia. Kansainväliset selvitykset kuitenkin osoittavat, että toistuvat tilamuutokset voivat kumuloitua merkittäviksi päästölähteiksi. Suomalaista tilastoa ei ole vielä saatavilla, eikä meillä toistaiseksi ole myöskään selkeää yhdenmukaista tapaa arvioida tilamuutosten ilmastovaikutuksia.
Green Building Council Finlandin tilamuutoksia suunnittelevat ja toteuttavat jäsenyritykset laativat ohjetta tilamuutoshankkeiden hiilijalanjäljen arviointiin. Ohje on alkuvaiheessa suunnattu toimitilahankkeille, mutta sitä voi soveltaa myös muunlaisille tilamuutoshankkeille.
Sitä saat, mitä mittaat
Tavoitteiden mitattavuus varmistaa onnistumisen. Helsinkiläinen suunnittelutoimisto Kohina aloittaa suunnitteluprosessin kokoamalla dataa paitsi ihmisten tilatarpeista ja toimintatavoista myös hyödyntämällä hiilijalanjäljen laskenta- ja kustannuslaskentatyökaluja hankkeen tavoitteiden määrittelyyn. Kustannuslaskelmia ja hiilijalanjäljen laskentaa hyödynnetään suunnitteluprosessin jokaisessa vaiheessa. Siten hankkeille asetetaan konkreettisia tavoitteita ja niiden edistymisestä voidaan raportoida projektin edetessä ja suunnitteluratkaisujen tarkentuessa.
”Vaikka alan yhtenäiset standardit vasta kehittyvät, meillä on mahdollisuus tehdä paljon yhdessä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen edistämiseksi”, sanoo Susanna Kallio, Kohinan CEO.
Mitattavat hyödyt auttavat myös perustelemaan suunnitteluvalintoja
Hiilijalanjäljenlaskentaan on jo tarjolla ratkaisuja. Kohina esimerkiksi käyttää suunnittelussaan tukena Haahtelan tarjoamaa Realaizer -palvelua. Tilamuutoksia ei yleensä tehdä koko rakennukseen, vaan yksi kohde voi vaatia laajempaa tilajaon muuttamista ja toinen osittaista pintojen ja kalusteiden uusimista.
Mahdollisuus vertailla eri kohteiden tarvitsemien muutosten vaikutuksia hiilijalanjälkeen tuo näkyväksi valintojen merkityksen. Olennaista on myös löytää optimaalinen ratkaisu, jossa toimintaa voidaan sovittaa jo olemassa oleviin tiloihin ja siten vähentää rakentamistarvetta. Vastaavasti vähähiilisten materiaalivaihtoehtojen tunnistaminen auttaa välttämään tarpeettomia ympäristövaikutuksia.
Vähähiiliseen rakentamiseen tarvitaan vähähiilisiä rakennusmateriaaleja ja tuotteita
Laskennan lisääntyminen antaa yhdistetyn hiilijalanjälki- ja kustannusvertailun kautta mahdollisuuden vastuullisempien tuotteiden nousulle. Tähän on tarttunut myös jyväskyläläinen Aisti, jonka ratkaisu tähtää tilamuutosten yhteen suurimpaan päästölähteeseen: alakaton uusintaan. Tässä yhdistetyssä vertailussa pärjäävät akustiikkalevyt ovat helposti kierrätettävissä ensimmäisen teknisen käyttöikänsä lopussa, ne eivät sisällä haitallisia kemikaaleja, ja niiden kierrätys työmailla onnistuu jokaiselta urakoitsijalta.
Yhteiset ohjeet hyödyttävät kaikkia
Kiinteistö- ja rakennusala kaipaa vähähiilisiä tuotteita ja mahdollisuutta arvioida eri ratkaisujen ilmastovaikutuksia luotettavasti. Vertailtavuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi ja myös viherpesun kitkemiseksi tarvitaan yhteisiä ilmastovaikutusten arviointimenetelmiä.
Elina Samila
Green Building Council Finland
Mikko Paananen
Aisti Corporation Oy
Markus Mikkola
Haahtela Realaizer
Susanna Kallio
Kohina
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta: figbc.fi
Kuvat: Pixabay
