Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että ilmastonmuutoksen hillitsemisellä on kiire, selvisi Ilmastobarometri- tutkimuksesta tänä keväänä. Huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksista on siirtynyt myös arjen valintoihin. Selvästi yli puolet suomalaisista kertoo jo vähentäneensä sähkönkulutustaan ja lähes puolet sanoo vähentäneensä tavaroiden hankkimista ilmastosyistä. Lentomatkustamista saa jo perustella, jotta ei leimaudu vapaamatkustajaksi ilmastotalkoissa.
Valtaosa rakennusten käyttämästä energiasta kuluu tilojen lämmitykseen
Laskureiden avulla ja tilastoihin tutustumalla on mielenkiintoista nähdä, että asioilla, joihin meistä moni voi vaikuttaa, voidaan saada suuria muutoksia aikaan. Suomen kokonaisenergiankäytöstä rakennusten lämmityksen osuus on noin 26 prosenttia. Yksittäisessä asuinrakennuksessa lämmitysenergian osuus on vielä isompi, jopa 66 prosenttia kokonaisenergiankäytöstä. Kustannuksina osuus ei ole yhtä suuri, mutta hoitovastikkeessakin lämmityksen osuus on tyypillisesti 20 prosenttia.
Niinpä uskoisi, että tehokkaaseen lämmitykseen olisi panostettu jokaisessa talossa, jotta hoitovastike ja ympäristökuorma pysyisivät kohtuullisena. Omakotitaloissa tämä on vielä suhteellisen helppoa, mutta taloyhtiöissä huoltoyhtiöllä on vaakakupissa mukavat ja terveelliset olosuhteet sisätiloissa, joihin heillä harvemmin on näkymää. On siis ihan ymmärrettävää, että toimenpiteet ovat jääneet vähäisiksi. Jos asukkaat valittavat kylmyydestä, huoltoyhtiölle on paljon helpompaa nostaa lämmitysenergian kulutusta kuin ohjata lämmityksen säätökäyrää alas – jos mitään tietoa lämpötiloista ei ole saatavilla.
Nykyteknologian avulla energiansäästöä ja olosuhteita ei kuitenkaan tarvitse laittaa vetämään köyttä keskenään. Voimme pienellä investoinnilla mitata sisäilman olosuhteita ja näin varmistaa, että tehdyt korjaukset ja säädöt eivät huononna olosuhteita, vaan sen sijaan kohentavat niitä. Saadun tiedon perusteella on myös helpompaa päättää, millä toimenpiteillä energiansäästöä haetaan.
Lämmityksen viisaus piilee tasapainossa
Keinot lämmitysenergian säästöön löytyvät tasapainoisesta patteriverkostosta ja laitteiston oikeista säädöistä. Jos kulmahuoneistoissa on kovin poikkeavat lämpöolosuhteet, on se usein merkki siitä, että patteriverkosto ei ole tasapainossa ja osaa tiloista ylilämmitetään, jotta toisilla olisi sopivan lämmintä.
Vääränlaiset säädöt voivat puolestaan aiheuttaa sen, että ulkolämpötilan vaihdellessa sisälämpötilakin vaihtelee, ja yleensä näissä tapauksissa jälleen ylilämmitetään. Et siis välttämättä voi vaikuttaa vain patterin termostaattia kääntämällä. Voit kuitenkin osallistua päätökseen siitä, että taloyhtiösi selvittää lämmitysjärjestelmän tilan ja tekee tarvittavat säätötyöt. Me Helenissä autamme tässä mielellämme.
Jos meistä jokainen ottaisi asian hoitaakseen ja varmistaisi, että ainakin oman asuintalon lämmitys saadaan mitoitettua oikein ja toimii kuten pitäisi, olisi meillä mahdollisuus säästää noin 10 prosenttia lämmitysenergiasta. Se olisi ilmastonmuutoksellekin jo merkittävä toimenpide – lentomatkustamisen vähentämisen ja muiden ilmastotekojen lisäksi
Teksti: Erika Salmenvaara
Energiatehokkuuspalveluiden päällikkö
Helen
