Teksti: Mika Hokkanen
Viime vuodet ovat olleet haasteellisia, ja vaikuttaneet arkeemme ja asumiseen monin tavoin. Epävarma maailmanpoliittinen tilanne heilauttelee talousennusteita miltei päivittäin, ja se näkyy myös talotekniikka-alalla. Kevään suhdannekyselyn mukaan korjausrakentaminen ja huoltotoimet ovat vähentymässä.
Erityisen huolestuttavaa on, että kyselyn mukaan huolto- ja ylläpitotoiminnan kehitystä arvioiva saldoluku on painunut negatiiviseksi. Jos taloyhtiöiden tarpeelliset huoltotoimenpiteet laiminlyödään, on selvää, että tämä heijastuu rakennusten korjausvelan kasvuna ja arvon vähenemisenä.
Viimekeväisen asuinrakennusten korjaustarveselvityksen mukaan vuosittainen korjaustarve liikkuu vajaassa kahdeksassa miljardissa. Vaikka korjaaminen ei tietyissä kohteissa ole enää taloudellisesti perusteltua, on syy-seuraussuhde huoltotoiminnan, korjausvelan kasvun sekä rahoitushaasteiden osalta ilmeinen. Kun rakentaminen ja korjausrakentaminen taas lähtevät vetämään, on tärkeää, että rakennuksia on huollettu säännönmukaisesti ja ammattimaisesti myös taantuman aikana.
Euroopan parlamentti päätti viime viikolla paljon keskustelua herättäneestä rakennusten energiatehokkuutta koskevasta lakiehdotuksesta. Rakennusten energiatehokkuutta koskeva direktiivi vaikuttaa sekä uudis- että korjausrakentamiseen. Seuraavaksi käynnistyvät kolmikantaneuvottelut EU:n parlamentin, komission ja neuvoston kesken kompromissin aikaansaamiseksi lakiuudistuksen sisällöstä.
Olemassa oleville asuinrakennuksille ehdotetaan energiatehokkuusluokkaan liittyviä luokitusvaatimuksia, joiden ajallinen voimaantulo on EU:n kolmikantaneuvottelujen yksi kohde. Käytännössä puhutaan noin 10 vuoden aikaikkunasta, jonka aikana tarvittavat energiatehokkuuteen liittyvät toimenpiteet tulisi olla tehtyinä. Epäselvää toki vielä on, kuinka kansallisella tasolla otetaan huomioon maan paikalliset- ja ilmasto-olosuhteet ja erityisesti kustannustehokkuus korjaustoimenpiteiden oikean kohdentamisen ja ajoituksen osalta.
Energiatehokkuuden vaatimusten tiukentuminen lähivuosina regulaation kautta aiheuttaa taloyhtiössä ymmärrettävästi huolta. Miten energiatehokas talomme on tällä hetkellä? Kuinka laajoihin saneeraus- ja korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä tulevaisuudessa ja pitäisikö käynnistää hankesuunnittelu heti? Mikä vaikutus parannustoimenpiteillä on talomme arvoon ja voidaanko asuntoja myydä ilman edeltäviä saneeraustoimenpiteitä? Kysymyksiä riittää ja taloyhtiön päättäjillä oma tietotaito ja kärsivällisyys on koetuksella.
Tulevina vuosina isoon osaan suomalaisista kerros- ja omakotitaloista kohdistuu korjaustarpeita energiatehokkuuden parantamiseksi, onpa EU:n lainsäädäntöelinten tulevan kompromissikierroksen lopputulos tasoltaan ja laajuudeltaan mikä tahansa. Vaatimukset voivat koskea esimerkiksi lämmitysjärjestelmän uusimista ja automaatiota energiankäytön näkökulmasta.
Taloyhtiöissä paras tapa valmistautua tulevaan on pysyä kartalla kiristyvistä energiatehokkuus-vaatimuksista. Energiatehokkuudenkaan näkökulmasta rakennusten tarvitsemia huoltotoimenpiteitä ei taloyhtiöissä voida myöskään jättää vallitseville suhdanteille alttiiksi. Hyvä tapa varmistaa oman taloyhtiön pysyminen kunnossa ja houkuttelevana myös uusille asukkaille on huolehtia rakennuksen ylläpidosta ja energiatehokkuudesta.
Mika Hokkanen
toimitusjohtaja
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
