Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Tekoäly pienentää lämmityskuluja ja parantaa asumismukavuutta Suomessa

Lämmitystä kerrostaloissa on perinteisesti ohjattu kiinteiden säätökäyrien ja ulkolämpötila-antureiden avulla. Tästä aiheutuu usein epätasaisia sisälämpötiloja ja tarpeetonta energiankäyttöä.

Rakennus- ja kiinteistöala etsii aktiivisesti ratkaisuja vaihteleviin energiahintoihin ja tiukentuviin ilmastovaatimuksiin. Uusi teknologia osoittaa, että tekoälyn avulla asumisessa voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä. Yli 1500 asuinkiinteistöstä kerätty data kertoo, kuinka älykäs lämmönhallinta voi vähentää energiankulutusta keskimäärin 10 prosenttia ja samalla parantaa asumisviihtyvyyttä.

Lämmitystä kerrostaloissa on perinteisesti ohjattu kiinteiden säätökäyrien ja ulkolämpötila-antureiden avulla. Tästä aiheutuu usein epätasaisia sisälämpötiloja ja tarpeetonta energiankäyttöä. Kun sisäolosuhteiden anturidataa yhdistetään sääennusteisiin perustuvaan algoritmiin, lämmitystä voidaan ohjata ennakoivasti ja tehokkaasti.

”Yhdistämällä datan ja tekoälyn lämmönjakelusta ei tule pelkkää reagoimista, vaan siitä tulee ennakoivaa. Ennakoinnilla on olennainen vaikutus sekä energiatehokkuuteen että asumiskokemukseen”, toteaa EnerKeyn liiketoimintajohtaja Kai Patja.

Todistetusti tehokas

Ohjelmistoyhtiö EG on EnerKey-alustan kautta analysoinut dataa yli 1 500 rakennuksesta Etelä- ja Keski-Suomessa, joista sataan otettiin vuonna 2022 käyttöön Danfoss Leanheat. Rakennukset ovat liitettyjä kaukolämpöverkkoon ja ne on rakennettu vuosien 1992 ja 2008 välillä. Analysoiduissa rakennuksissa on keskimäärin 28 asuntoa.

Tulosten mukaan 2,5 vuoden aikana lämmönkulutus laski keskimäärin lähes 10 prosenttia, 31,5 gigawattitunnista 28,4 gigawattituntiin. Suurimmillaan mitattiin jopa 20 prosentin säästöjä. Sisälämpötila pysyi kuitenkin koko talvikauden ajan tasaisesti 21,7–22 asteessa, ja samalla asukaspalautteet paranivat.

”Kulutussäästöt eivät tapahdu asumismukavuuden kustannuksella. Koska asunnot pysyvät lämpötiloiltaan tasaisina, yhä useampi asukas kokee asumisen aiempaa mielekkäämmäksi”, kertoo Patja.

Rakennus- ja kiinteistöala etsii aktiivisesti ratkaisuja vaihteleviin energiahintoihin ja tiukentuviin ilmastovaatimuksiin.

Pienemmät huipputehot nostavat kiinteistöarvoa

Kokonaiskulutuksen lisäksi EnerKeyn tuottama data osoittaa, että Leanheat vähentää myös lämmitysjärjestelmien tarvetta maksimiteholle. Kaukolämpöön liitetyissä kiinteistöissä tämä tarkoittaa pienempiä tehomaksuja ja suoria säästöjä lämmityksen kustannuksissa.

Yhdessä analysoidussa rakennuksessa huipputeho 15 °C pakkasasteen ulkolämpötilassa laski kolmessa vuodessa 90–160 kilowatin tasosta 80–100 kilowattiin.

”Tämähän on täydellinen ratkaisu esimerkiksi kiinteistöpäälliköille. He saavat käyttöönsä dataohjatun työkalun, jonka ansiosta syntyy sekä kustannussäästöjä että yhä tyytyväisempiä asukkaita”, toteaa Patja.

Tekoälyn hyödyntäminen lämmityksessä ei ole tulevaisuuden visio, vaan todellisuutta jo nyt. Datan avulla voidaan rakentaa entistä vihreämpiä rakennuksia ja parantaa ihmisten elämisen laatua.

Faktoja:

• Data yli 1 500 asuinkiinteistöstä, joissa käytössä Leanheat
• Keskimäärin 10 % pienempi lämmönkulutus
• Vakaa sisäilmasto 21,7–22 °C koko lämmityskauden ajan
• Alentuneet huipputehot ja pienemmät kaukolämpömaksut


Lähde: Perfekta PR

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.