Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Maaskolan hanke voitti Vuoden Linjasaneeraus 2026 -kilpailun

Espoolainen Asunto-osakeyhtiö Kivenlukko on voittanut Vuoden Linjasaneeraus 2026 -kilpailun. Maaskolan rakennuttamisosaamiselle tunnustusta voiton ollessa jo toinen kolmen vuoden sisällä.
Asunto-osakeyhtiö Kivenlukko. Kuva: Insinööritoimisto Leo Maaskola

Voittaja julkistettiin 1.10.2026 FinnBuild-messuilla. Asunto- ja kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ry:n järjestämä kilpailu on järjestetty vuodesta 2008 lähtien, ja sen tavoitteena on nostaa esiin onnistuneita linjasaneeraushankkeita sekä jakaa hyviä toimintatapoja taloyhtiöiden, osakkaiden, asukkaiden ja alan ammattilaisten hyödynnettäväksi. Kilpailun järjestämisessä on mukana laaja joukko kiinteistö- ja rakennusalan keskeisiä toimijoita.

Maaskolan puolesta palkinnon vastaanottivat FinnBuild-messuilla rakennuttamisosaston päällikkö Dennis Murto sekä LVIAE-osaston päällikkö Markus Hyttinen, joka toimi hankkeen pääsuunnittelijana. Onnistuneen hankeyhteistyön seurauksena Hyttinen siirtyi projektin toteutusvaiheessa Maaskolaan ja on sen jälkeen vastannut yhtiön linjasaneerausten suunnittelupalveluista.

Vuoden Linjasaneeraus 2026 -kilpailun palkitseminen FinnBuild-messuilla. Kuvassa vasemmalta: Heikki Savander (AKHA ry), Dennis Murto (Insinööritoimisto Leo Maaskola), Paula Pöntynen (Asunto-osakeyhtiö Kivenlukko), Markus Hyttinen (Insinööritoimisto Leo Maaskola), Pekka Järvilehto (Asunto-osakeyhtiö Kivenlukko), Ville Holm (Asunto-osakeyhtiö Kivenlukko), Matias Korhonen (YIT Talon Tekniikka)
Kuva: Insinööritoimisto Leo Maaskola

Vastuullisuus ja tulevaisuuteen varautuminen ratkaisivat

Kilpailussa arvioitiin muun muassa hankkeen strategialähtöisyyttä, tavoitteellisuutta, tilaajan ja urakoitsijan yhteistyötä, viestintää, riskienhallintaa, teknistä ja taloudellista onnistumista sekä energiatehokkuutta ja vastuullisuutta. Vuoden 2026 erityisteemana olivat vastuullisuus ja tulevaisuussuuntautuneisuus.

Kilpailuraadin mukaan Kivenlukko erottui erityisesti pitkäjänteisellä suunnittelulla, laadukkaalla toteutuksella sekä merkittävillä energia- ja ympäristöhyödyillä. Kohteessa uudistettiin käyttövesi- ja viemärijärjestelmät, märkätilat, sähköjärjestelmät, tietoliikenneverkot, ilmanvaihto sekä lämmitysjärjestelmä. Samalla kiinteistö siirtyi maalämpöön, käyttöön otettiin poistoilman lämmöntalteenotto sekä aurinkosähköjärjestelmä.

Hankkeessa huomioitiin myös tulevaisuuden tarpeet varaamalla mahdollisuuksia energiaratkaisujen laajentamiseen sekä kiinnittämällä erityistä huomiota riskienhallintaan ja tietotekniseen turvallisuuteen.

Asunto-osakeyhtiö Kivenlukko.
Kuva: Insinööritoimisto Leo Maaskola

KVR-malli mahdollisti tiiviin yhteistyön

Linjasaneeraus toteutettiin KVR-urakkana, jossa urakoitsija vastasi järjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta. VR-kumppani oli mukana jo hankkeen varhaisessa valmisteluvaiheessa, mikä mahdollisti tehokkaan yhteistyön sekä teknisten, taloudellisten ja energiatehokkuustavoitteiden yhteensovittamisen koko projektin ajan.

Maaskola vastasi hankkeen rakennuttamisesta sekä toimi keskeisessä roolissa eri osapuolten yhteistyön koordinoinnissa hankkeen valmistelusta toteutukseen saakka.

Dennis Murto ja Markus Hyttinen.
Kuva: Insinööritoimisto Leo Maaskola

Toinen kilpailuvoitto kolmen vuoden sisällä

Maaskolalle tunnustus on jatkoa pitkäjänteiselle työlle vaativien korjausrakentamishankkeiden parissa. Edellisen kerran Maaskolan mukana toteutettu hanke voitti saman kilpailun vuonna 2023, jolloin palkittiin Helsingin Vuosaaressa sijaitseva As Oy Säästörasti.

”Tämä tunnustus kertoo ennen kaikkea onnistuneesta yhteistyöstä taloyhtiön, urakoitsijan ja asiantuntijoiden välillä. Maaskolalle tunnustus on erityisen merkityksellinen, sillä kyseessä on jo toinen valtakunnallisen Vuoden Linjasaneeraus -kilpailun voitto kolmen vuoden sisällä. Kaksi voittoa näin lyhyessä ajassa kertoo myös siitä, että strateginen toimintatapamme ja laatuun panostaminen johtaa sekä menestyksekkäisiin hankkeisiin että tyytyväisiin asiakkaisiin”, sanoo Dennis Murto, rakennuttamisosaston päällikkö, Insinööritoimisto Leo Maaskola.

Lähde: Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Radonpitoisuus laskee jopa 90 prosenttia ilmanvaihtoa parantamalla

Radonsesonki käynnistyy ilmojen kylmetessä. Talvella radonriskiä kasvattaa sisä- ja ulkoilman välinen suuri lämpötilaero. Korvausilmaventtiilien puuttuminen tai niiden tukkiminen lisäävät rakennuksen alipainetta. Tämä puolestaan lisää radioaktiivisen radonkaasun virtausta maaperästä sisätiloihin.

Yksi huomaamaton virhe kynttilän kanssa voi sytyttää koko kodin tuleen

Liian lähelle verhoa tuotu kynttilä tai hetkeksi valvomatta jätetty liekki voi muuttaa tunnelmahetken tulipaloksi. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva muistuttaa pimeän vuodenajan kynttiläriskeistä: turvallinen kynttilänpoltto edellyttää palamatonta alustaa, riittävää etäisyyttä syttyviin materiaaleihin ja jatkuvaa valvontaa.

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Korjausten rahoitus ja vakuutusturva koettelevat taloyhtiön taloutta

Taloyhtiön taloudellinen kantokyky punnitaan usein silloin, kun edessä on suuri remontti tai kiinteistössä sattuu vahinko. Lainarahoituksen ehdot, kasvavat korjaustarpeet ja vakuutusten rajaukset kytkeytyvät toisiinsa. Hallituksen ja isännöitsijän tehtävänä on varmistaa, että yhtiö pystyy ennakoimaan kustannuksia ja varautumaan myös odottamattomiin tilanteisiin.

Hallintaanottomenettelyn uudistuneet tiedoksiantotavat

Hallintaanotto on asunto-osakeyhtiölaissa säädetty menettely, jolla taloyhtiö voi puuttua tilanteeseen, jossa osakas tai muu huoneiston käyttäjä laiminlyö velvollisuuksiaan. Menettely etenee kahdessa vaiheessa. Ensin hallituksen on annettava osakkaalle, vuokralaiselle ja muulle mahdolliselle käyttöoikeuden saaneelle kirjallinen hallituksen varoitus. Varoituksesta tulee käydä selville, mistä laiminlyönnistä on kyse ja että huoneisto voidaan ottaa yhtiön hallintaan, jos tilanne ei korjaannu.

Pääkirjoitus: Turvallisuus on yhteinen asia

Taloyhtiön turvallisuudesta puhutaan usein vasta silloin, kun jotakin tapahtuu. Kun parvekelasi putoaa kadulle, tulipalo syttyy kerrostalossa tai ihminen loukkaantuu liukkaalla pihalla, herää kysymys siitä, olisiko vahinko ollut estettävissä. Monessa tapauksessa olisi. Silti turvallisuus jää helposti muiden, kiireellisemmiltä tuntuvien asioiden varjoon.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.