Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Asuinrakennusten rakenteellinen paloturvallisuus

RILin julkaisema rakenteellista paloturvallisuutta käsittelevä julkaisusarja on edennyt kolmanteen osaan.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS rakennusten paloturvallisuudesta
(848/2017) astui voimaan vuoden 2018
alussa. Muutosten takia edeltävä, vuonna 2005 julkaistu
rakennusten rakenteellista paloturvallisuutta koskeva RIL 195
-ohjesarja uudistetaan kokonaisuudessaan. Sarjan ensimmäisessä
RIL 195-1-2018 Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset
perusteet ja ohjeet -julkaisussa esitettiin yleistasolla ajantasaisen
lainsäädännön ja eurooppalaisen normiston määrittelemät
vaatimukset sekä kuvattiin säädösten perusteluja ja taustaa.
Sarjan toinen osa käsitteli työ- ja toimistotiloja.

Huhtikuussa 2022 ilmestyneessä ohjeessa RIL 195-3-2022
Rakenteellinen paloturvallisuus. Asuinrakennukset – kerrostalot
ja pientalot käsitellään asuinrakennusten paloturvallisuuteen
liittyviä vaatimuksia ja niiden sovelluksia sekä annetaan
esimerkkejä paloturvallisuusratkaisuista. Kattavimman kuvan
paloteknisistä ratkaisuista saa käyttämällä syventävää erikoisosaa
yhdessä perusosan kanssa. Sarjan viimeinen neljäs osa
käsittelee tuotanto- ja varastorakennuksia ja ilmestyy vuonna
2023.

Asuinrakennusten yleispiirteenä on, että käyttö on ympärivuorokautista,
ja tiloissa asuu toimintakyvyltään hyvin monenlaisia
asukkaita. Asukkaat tuntevat rakennuksen yleensä hyvin,
ASUINRAKENNUSTEN RAKENTEELLINEN
PALOTURVALLISUUS
RILin julkaisema rakenteellista paloturvallisuutta
käsittelevä julkaisusarja on edennyt
kolmanteen osaan.
ja vierailijoiden määrä rakennuksessa on suhteellisen pieni.
Käyttötarkoitusryhmänä asuinkäyttö ei ole vaativin. Se ei kuitenkaan
tarkoita, että paloteknisesti ja toiminnallisesti hyvin
toimivan asuinrakennuksen suunnittelu olisi helppoa.

Asuinrakennusten suunnittelussa erityishuomiota on kiinnitettävä
poistumisturvallisuuteen: kuinka turvallinen poistuminen
onnistuu esimerkiksi siinä tapauksessa, että asunnosta on
pääsy ainoastaan yhteen uloskäytävään, millaiset mahdollisuudet
pelastuslaitoksella on avustaa asukkaita poistumaan
tarvittaessa varateiden kautta, ja kuinka voidaan varmistua
asukkaiden havahtuvan palotilanteessa, jos hätäpoistuminen
on välttämätöntä yöaikaan.

Lisätietoa RIL 195 -julkaisusarjasta: www.ril.fi/kirjakauppa

Jaa tämä artikkeli: 

Turvallisuus

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä. 

Sujuvaa viestintää taloyhtiöissä

Digitaalisuus ja asukaslähtöisyys etusijalla Taloyhtiöviestintä on muuttunut merkittävästi digitaalisuuden myötä. Sähköiset ilmoitustaulut, asukassovellukset ja automatisoidut viestintäkanavat tarjoavat mahdollisuuksia sujuvampaan hallintoon, mutta