Asuinrakennusten rakenteellinen paloturvallisuus

RILin julkaisema rakenteellista paloturvallisuutta käsittelevä julkaisusarja on edennyt kolmanteen osaan.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS rakennusten paloturvallisuudesta
(848/2017) astui voimaan vuoden 2018
alussa. Muutosten takia edeltävä, vuonna 2005 julkaistu
rakennusten rakenteellista paloturvallisuutta koskeva RIL 195
-ohjesarja uudistetaan kokonaisuudessaan. Sarjan ensimmäisessä
RIL 195-1-2018 Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset
perusteet ja ohjeet -julkaisussa esitettiin yleistasolla ajantasaisen
lainsäädännön ja eurooppalaisen normiston määrittelemät
vaatimukset sekä kuvattiin säädösten perusteluja ja taustaa.
Sarjan toinen osa käsitteli työ- ja toimistotiloja.

Huhtikuussa 2022 ilmestyneessä ohjeessa RIL 195-3-2022
Rakenteellinen paloturvallisuus. Asuinrakennukset – kerrostalot
ja pientalot käsitellään asuinrakennusten paloturvallisuuteen
liittyviä vaatimuksia ja niiden sovelluksia sekä annetaan
esimerkkejä paloturvallisuusratkaisuista. Kattavimman kuvan
paloteknisistä ratkaisuista saa käyttämällä syventävää erikoisosaa
yhdessä perusosan kanssa. Sarjan viimeinen neljäs osa
käsittelee tuotanto- ja varastorakennuksia ja ilmestyy vuonna
2023.

Asuinrakennusten yleispiirteenä on, että käyttö on ympärivuorokautista,
ja tiloissa asuu toimintakyvyltään hyvin monenlaisia
asukkaita. Asukkaat tuntevat rakennuksen yleensä hyvin,
ASUINRAKENNUSTEN RAKENTEELLINEN
PALOTURVALLISUUS
RILin julkaisema rakenteellista paloturvallisuutta
käsittelevä julkaisusarja on edennyt
kolmanteen osaan.
ja vierailijoiden määrä rakennuksessa on suhteellisen pieni.
Käyttötarkoitusryhmänä asuinkäyttö ei ole vaativin. Se ei kuitenkaan
tarkoita, että paloteknisesti ja toiminnallisesti hyvin
toimivan asuinrakennuksen suunnittelu olisi helppoa.

Asuinrakennusten suunnittelussa erityishuomiota on kiinnitettävä
poistumisturvallisuuteen: kuinka turvallinen poistuminen
onnistuu esimerkiksi siinä tapauksessa, että asunnosta on
pääsy ainoastaan yhteen uloskäytävään, millaiset mahdollisuudet
pelastuslaitoksella on avustaa asukkaita poistumaan
tarvittaessa varateiden kautta, ja kuinka voidaan varmistua
asukkaiden havahtuvan palotilanteessa, jos hätäpoistuminen
on välttämätöntä yöaikaan.

Lisätietoa RIL 195 -julkaisusarjasta: www.ril.fi/kirjakauppa

Jaa tämä artikkeli:

Turvallisuus

Turvallisuus alkaa ennen kuin ensimmäinenkään työkalu käynnistyy

Kiinteistön huolto, korjaaminen ja talotekniset saneeraukset tuovat työpaikoille jatkuvasti erilaisia riskejä. Kun samassa kohteessa työskentelee useita urakoitsijoita ja rakennuksessa liikkuu samalla asukkaita, turvallisuus ei ole vain työntekijän asia. Se rakentuu ennakoinnista, selkeästä vastuunjaosta ja toimivasta tiedonkulusta.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Pääkirjoitus: Taloyhtiön talvi ei saa alkaa ensimmäisestä lumisateesta

Joka syksy talvi tulee muka yllättäen. Ensimmäinen kunnon lumisade ruuhkauttaa aurauskaluston, pakkanen paljastaa lämmitysjärjestelmän ongelmat ja liukkaus muistuttaa siitä, että hiekoitus ei hoidu itsestään. Talvi ei kuitenkaan ole yllätys. Kalenteriin se on merkitty jo hyvissä ajoin.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Turvallisuusympäristön muutos käänsi katseet väestönsuojiin – RT-ohjekortit päivitetty

Pysyvästi muuttuneessa turvallisuusympäristössä väestönsuojien merkitys yhteiskunnan kriisinkestävyydelle ja varautumiselle korostuu. Varautumistyötä tukee osaltaan vastikään päivitetty S1-luokan teräsbetoniväestönsuojia koskeva kolmen RT-ohjekortin kokonaisuus.

Puukatolle asennettujen aurinkopaneelien paloturvallisuudesta uutta tietoa

Aurinkopaneelien asentaminen katoille yleistyy sekä asiakas- että sääntelyvaatimusten myötä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi ohjaa lisäämään aurinkoenergian käyttöä rakennuksissa, vaikka kansallisen toimeenpanon yksityiskohdat ovat vielä osin tarkentumassa.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.

Konvektio vaikuttaa tuulettuvan julkisivun toimintaan

Tuulettuva julkisivu mielletään usein kosteusteknisesti turvalliseksi ja pitkäikäiseksi ratkaisuksi. Vähemmälle huomiolle jää kuitenkin ilmiö, joka voi merkittävästi heikentää rakenteen todellista energiatehokkuutta: lämmöneristeessä mahdollisesti tapahtuva konvektio.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä.