Kirjoittaja: Samuli Könkö
Otsikon väittämä on kiistatta totta. Emme elä kivikaudella. Tosin jo tuolloinkin oli energiankulutusta. Etenkin sen jälkeen, kun tuli keksittiin.
Ei mennä nyt niin kauas, vaan pysytään jokapäiväisessä asuinympäristössämme. Asuminen aiheuttaa väistämättä energiankulutusta. Sitä tapahtuu lämpimän käyttöveden sekä lämmityksen ja ilmanvaihdon muodossa ja tietysti muidenkin arkipäiväisten asioiden johdosta. Ilman energiaa emme voi elää nyky-yhteiskunnassa, se pitää hyväksyä.
Sen sijaan se, käytämmekö energiaa järkevästi vai tuhlaillen, onkin jo kokonaan toinen, isompi asia. Usein olen muistuttanut siitä, ettei energiatehokkuuden parantaminen tarkoita asumisolosuhteiden huonontamista. Näin ei ole, eikä toki saakaan olla. Ihmisillä on oikeus mukaviin ja viihtyisiin asumisolosuhteisiin. Järkevä energian käyttö ei tarkoita asumismukavuuden huonontamista, päin vastoin. Käyttöveden painetasot ja virtaamat kohdillaan, huonelämpötilat oikeat ja ilmanvaihtokin oikein säädettynä tuottavat mukavat ja viihtyisät olosuhteet. Toki myös rakennuksen vaipan, ikkunoiden ja ovien on oltava kunnossa.
Kyllä, haluamme mukavat olosuhteet, mutta voiko näin saada myös energiankulutukseen säästöjä aikaiseksi? Vastaan, että kyllä voi, ja samalla tekee myös ilmastoteon. Pitää ymmärtää omat kulutustottumukset ja hankkia oikeaa tietoa kulutustottumusten muuttamiseksi. Tietoa saa esimerkiksi LVI-alan ammattilaisilta ja seuraamalla omia kulutustottumuksia. Monelta energiayhtiöltä ja vesilaitokselta on saatavissa online-palveluna kulutusseuranta, jota voi hyödyntää niin taloyhtiöissä kuin omakotitaloissakin. Nämä ominaisuudet saattavat olla mahdollisia jo taloyhtiön omallakin tekniikalla, rakennusajankohdasta ja tasosta riippuen.
Taloyhtiöissä on nyt kevätkokousten aika. Yhtiökokoukseen kannattaa jokaisen asukkaan osallistua, vaikka ei kuuluisi taloyhtiön hallitukseen eikä hallitusvastuukaan kiinnostaisi. Yhtiökokouksessa kuitenkin päätetään jokaisen huoneiston omistajan omaisuudesta. Taloyhtiön pöytäkirjoihin on tärkeää kirjata tiedoksi lämmön, kiinteistösähkön ja veden kulutustiedot. Samassa yhteydessä on hyvä sopia tavoitteesta sopivaksi sisälämpötilaksi. Energiatehokkuuden kannalta 20–22 astetta olisi suositeltu. Tässä on kuitenkin syytä huomioida asukkaiden ikärakenne sekä mahdollinen veto. Nämä vaikuttavat miellyttäväksi koettuun sisälämpötilaan. Mahdollisen vedontunteen korjaaminen sisälämpötilaa nostamalla ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu.
Vesi- ja energiakustannukset ovat varsin iso osa taloyhtiön hoitokuluista, joten niiden kulutustasoja on hyvä seurata säännöllisesti. Yhtiökokouksen jälkeisessä hallituksen järjestäytymiskokouksessa kannattaa valita yksi hallituksen jäsen tai vaihtoehtoisesti isännöitsijä seuraamaan kulutustasoja ja raportoimaan hallituksen kokousten yhteydessä kulutuksessa tapahtuvista mahdollisista poikkeamista. Näin havaitaan nopeasti mahdolliset kulutuspiikit ja näiden syyt saadaan selvitettyä.
Energia- ja kulutusasioita ei kannata turhaan pohtia yksin. Rohkeasti yhteyttä LVI-alan ammattilaisiin, kuntotutkijoihin ja suunnittelijoihin. Kysyvähän ei tieltä eksy.
Samuli Könkö
Toiminnanjohtaja
Suomen LVI-liitto SuLVI ry
