Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Aurinkosähköjärjestelmät yleistyvät hiljalleen taloyhtiöissä

Viisi prosenttia taloyhtiöistä kertoo, että yhtiössä on oma aurinkosähköjärjestelmä. Tiedot selviävät Kiinteistöliiton energia- ja ilmastoaiheisesta kyselystä. Vuonna 2022 aurinkosähköjärjestelmä oli kahdella prosentilla kyselyyn vastanneista taloyhtiöistä.

Noin joka kymmenes tuoreimman kyselyn vastaajista kertoo, että omassa taloyhtiössä todennäköisesti hankitaan aurinkosähköjärjestelmä.

”Vastaajien arvioissa on jonkin verran pudotusta vuoden 2022 kyselyyn verrattuna. Silloin vastaajista lähes 20 prosenttia arvioi, että omaan taloyhtiöön hankitaan aurinkosähköjärjestelmä. Eroa selittänee se, että vuonna 2022 oltiin energiakriisissä, sähkön hinta oli korkealla, ja aihe puhutti paljon mediassa. Tämä on todennäköisesti vaikuttanut vastaajien mielikuvaan tulevaisuuden kehityksestä”, arvioi Kiinteistöliiton johtava energia- ja ilmastoasioiden asiantuntija Petri Pylsy.

Liikkeelle kannattaa lähteä aurinkosähköselvityksestä

Jos taloyhtiö pohtii aurinkosähköjärjestelmän hankintaa, kannattaa aluksi teettää asiantuntijan laatima aurinkosähköselvitys keskustelun ja päätöksenteon tueksi. Selvitys antaa tietoa aurinkosähkön soveltuvuudesta, mitoituksesta ja taloudellisesta kannattavuudesta. Taloudellinen kannattavuus riippuu mm. siitä, kuinka paljon kiinteistöllä pystyttäisiin tuottamaan aurinkosähköä ja miten tuotanto suhteutuisi kiinteistön sähkönkulutukseen.

”Selvityksen laatijan tulisi olla ns. puolueeton taho, joka ei myy itse aurinkosähköjärjestelmiä”, Petri Pylsy muistuttaa.

Taloudellisesti kannattavinta on mitoittaa järjestelmä siten, että omasta tuotannosta pystytään käyttämään kiinteistöllä mahdollisimman paljon. Mitä enemmän omasta aurinkosähkön tuotannosta joudutaan myymään jakeluverkkoon, sitä huonommaksi taloudellinen kannattavuus menee.

Aurinkosähköinvestoinnista päätetään taloyhtiöissä enemmistöpäätöksellä edellyttäen, että järjestelmä mitoitetaan siten, että tuotettu sähkö pystytään pääsääntöisesti käyttämään kiinteistöllä.

Aurinkosähköjärjestelmän hyödyntämisessä usein apuna paikallinen energiayhteisö

Aurinkosähköjärjestelmää käyttävistä taloyhtiöistä lähes 60 prosenttia on perustanut paikallisen energiayhteisön, joka mahdollistaa aurinkosähkön hyvityslaskentamenettelyn.

Hyvityslaskentamenettelyssä taloyhtiön tuottamaa ja taloyhtiön oman kulutuksen ylittävää aurinkosähköä jaetaan pienentämään asuntojen sähkölaskuja. Taloyhtiö siis jakaa hyötyä, mutta ei myy asuntoihin aurinkosähköä.

”Paikallinen energiayhteisö parantaa koko taloyhtiön tasolla aurinkosähköinvestoinnin kannattavuutta, koska silloin pystytään käyttämään enemmän itse tuotetusta sähköstä kiinteistöllä. Tästä on tarvetta edelleen jakaa tietoa taloyhtiöille”, Petri Pylsy sanoo.

Kyselyn perusteella yli kolmasosa aurinkosähköjärjestelmää käyttävistä yhtiöistä ei ole vielä energiayhteisöä perustanut. Kiinteistöliiton johtava lakiasiantuntija Virpi Hienonen muistuttaakin, että energiayhteisö voidaan perustaa taloyhtiössä myös jälkikäteen, vaikka aurinkopaneelit olisi hankittu ja asennettu jo vuosia aiemmin.

Kuvat: Pexels

Lähde: Kiinteistöliitto

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Etäohjattavat kodinkoneet lisäävät vesi- ja palovahinkoriskiä

Kodinkoneet etäohjauksella yleistyvät vauhdilla suomalaiskodeissa. Astianpesukoneen etäkäynnistys, saunan lämmittäminen ennen kotiintuloa ja kodin lämpötilan säätäminen puhelimella helpottavat arkea, mutta voivat huolimattomasti käytettyinä lisätä merkittävästi vesi‑ ja palovahinkojen riskiä.