Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Aurinkosuojauksella viihtyisyyttä ja energiatehokkuutta

Käyttötarkoituksen mukaisesti suunniteltu aurinkosuojaus vähentää koneellisen jäähdytyksen tarvetta, jolloin säästyy energiaa ja rakennuksen hiilijalanjälki pienenee. Aurinkosuojaukseen on tarjolla rakennuksen sisä- ja ulkopuolisia ratkaisuja, joilla voidaan säädellä myös luonnonvalon määrää sisätiloissa.

Euroopassa ja muissa Pohjoismaissa aurinkosuojausta käytetään jo laajasti kiinteistöissä, ja Suomessakin tietoisuus aurinkosuojauksen eduista on lisääntymässä. Tehokas aurinkosuojaus toimii energiaa kuluttamattomana jäähdytysratkaisuna sekä aurinkoenergiaa hyödyntävänä valaistuksen ja lämmityksen osaratkaisuna.

”Energiansäästö ja energiaa kuluttamattomien rakentamisen ja korjausrakentamisen ratkaisujen hyödyntäminen ovat oleellinen osa energiankulutuksen hillitsemistä. Energiatehokas rakentaminen ja kiinteistöjen energiankulutuksen vähentäminen on merkittäviä sekä taloudellisesti että ilmastonmuutoksen kannalta”, sanoo Suomen Aurinkosuojaus ry:n puheenjohtaja Petri Rokkanen.

Suomen Aurinkosuojaus ry on vuonna 1980 perustettu Suomessa toimivien aurinkosuoja-alan yritysten etujärjestö. Jäsenistöön kuuluu aurinkosuojatuotteiden valmistamiseen, maahantuontiin, asennukseen ja myyntiin erikoistuneita yrityksiä.

Yhdistyksen tavoitteena on edistää aurinkosuojauksen tunnettuutta ja käyttöä osana kestävää rakentamista. Etujärjestö myös kehittää sekä ylläpitää jäsenien ammattitaitoa järjestämällä jatkuvaa koulutusta.

kuva

Passiiviset ratkaisut pienentävät hiilijalanjälkeä

Aurinkosäteilyn energiasta noin puolet siirtyy ikkunoiden kautta sisätiloihin ja johtuu rakenteisiin lämmittäen sisätilaa. Talvikaudella auringon lämpöenergiaa voidaan hyödyntää passiivisesti rakennuksen lämmittämisessä ja energiankulutuksen vähentämisessä esimerkiksi suoraan ikkunoista tulevan auringonsäteilyn avulla.

Tällä hetkellä rakentamisessa suositaan suuria ikkunapintoja, jolloin auringon passiivista lämpöä voidaan hyödyntää tehokkaasti talvikaudella. Lämmöksi muuttunut auringon säteilyenergia ei pääse poistumaan yhtä tehokkaasti kuin ulkoa sisään tullut säteily.

Lisäksi nykyaikaiset energiatehokkaat ikkunat ja muut rakenteet on suunniteltu pitämään lämpö sisätiloissa. Kesäkauden viilennys saattaakin tuottaa huomattavia kustannuksia, mikäli rakennuksen jäähdytys hoidetaan koneellisesti.

”Passiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen onnistuu parhaiten dynaamisella aurinkosuojajärjestelmällä, jonka avulla vältytään auringon lämpöenergian epäedullisilta vaikutuksilta. Aurinkosuojausta käyttämällä koneellisten jäähdytyslaitteiden tarve vähenee. Samalla kiinteistön koko elinkaaren hiilijalanjälki pienenee, sillä koneellisen jäähdytyslaitteiston käyttö kuluttaa luonnonvaroja ja aiheuttaa kustannuksia koko rakennuksen elinkaaren ajan”, Rokkanen sanoo.

Luonnonvalon hallinnalla hyvinvointia

Lämmittämisen lisäksi aurinkosäteily valaisee sisätiloja. Auringon valaistusvoimakkuus ylittää valaistustarpeen jopa satakertaisesti. Etelä-Suomessa auringon kokonaisvalaistusvoimakkuus vaihtelee noin 40 000-90 000 luksin välillä. Näkötarkkuutta vaativassa työssä valaistusvoimakkuudeksi suositellaan noin 750 luksia ja näyttöpäätetyöskentelyssä 300-500 luksia.

”Päivänvaloa kannattaa ehdottomasti hyödyntää valaistuksessa. Päivänvalo koetaan miellyttäväksi ja sen käyttäminen säästää energiaa, unohtamatta sen positiivisia terveysvaikutuksia. Liian voimakas valaistus etenkin näyttöpäätetyöskentelyssä on kuitenkin häiritsevää, joten sisään tulevan valon määrää tulisi hallita aurinkosuojauksella”, sanoo Rokkanen.

Nykyisin ihmiset pääsääntöisesti oleskelevat huomattavan osan päivästä sisätiloissa, joten luonnonvalon hallinnalla voidaan vaikuttaa muun muassa vireystilaan ja mielialaan. Automatisoitu aurinkosuojaus auttaa luomaan sisätiloihin miellyttävät valaistusolosuhteet, joita tilan käyttäjä voi myös itse säätää erilaisten tarpeiden mukaisesti.

kuva

Aurinkosuojausratkaisut osana talotekniikkaa

Aurinkosuojaus voidaan asentaa rakennuksen sisä- ja/tai ulkopuolelle riippuen kohteen käyttötarkoituksesta. Ulkopuolisiin aurinkosuojausratkaisuihin lukeutuvat esimerkiksi screenkaihtimet ja markiisit. Sisäpuolisiin aurinkosuojausratkaisuihin kuuluvat säle-, rulla-, pystylamelli- ja pliseekaihtimet sekä screen- ja pimennysverhot.

Sisäpuolisia ratkaisuja voidaan hyödyntää ylilämpenemisen estämisen lisäksi häikäisyn estossa ja sisätilojen valaistuksen säätelyssä sekä näkösuojana. Rakennuksen ulkopuolelle asennettavat aurinkosuojausratkaisut puolestaan varjostavat erittäin tehokkaasti ja pysäyttävät lämpösäteilyn rakennuksen ulkopuolelle ennen sisätiloihin pääsyä.

”Aurinkosuojausjärjestelmä pitää olla aina automatisoitu, jotta saavutetaan parhaat säästöt jäähdytys-, valaistus- ja lämmityskustannuksissa. Automatisoitu järjestelmä optimoi aurinkolämmön hyödyntämisen talvella ja pitää lämmön tehokkaasti ulkona kesällä”, kuvailee Rokkanen.

Kiinteät eli staattiset vaihtoehdot kuten kalvot, lipat ja säleiköt peittävät näkymää ulos ja estävät päivänvaloa pääsemästä sisätiloihin myös silloin, kun suojaukselle ei ole tarvetta.

Dynaamisilla eli olosuhteiden mukaan säätyvillä aurinkosuojaratkaisuilla kuten screenkaihtimilla tai markiiseilla voidaan suojautua auringon haittavaikutuksilta silloin kun sille on tarvetta menettämättä kuitenkaan näkyvyyttä ulos.

Automatisoitu järjestelmä kuluttaa sähköä huomattavasti koneellista jäähdytyslaitteistoa vähemmän ja automaation ansiosta aurinkosuoja on aina optimaalisessa asennossa. Automaatiojärjestelmä voidaan tarvittaessa integroida osaksi talotekniikkaa.

kuva

Suunnittelussa huomioidaan tyyli ja tarpeet

”Parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi on tärkeää, että aurinkosuojaus suunnitellaan osana koko rakennuksen energiasuunnitelmaa. Suunnittelijat ovatkin tänä päivänä hyvin kiinnostuneita erilaisista aurinkosuojaustuotteista, niiden ominaisuuksista ja soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin ja käyttötarpeisiin”, kertoo Rokkanen.

Tarvittaessa suunnittelutyössä apuna ovat Suomen Aurinkosuojaus ry:n jäsenliikkeet, joilla alan ammattilaisina on laaja kokemus ja osaaminen aurinkosuojauksesta. Pätevän ammattilaisen tunnistaa Suomen Aurinkosuojaus ry:n merkistä.

”Aurinkosuojat ovat aina osa rakennuksen julkisivua ja sisustusta, jonka vuoksi aurinkosuojaus räätälöidään jokaisen kohteen mukaan. Jäsenliikkeemme osaavat opastaa oikeanlaisten tuotteiden valinnassa”, Rokkanen sanoo.

Suomen Aurinkosuojaus ry:n jäsenliikkeiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta:www.aurinkosuojaus.fi

Teksti: Merja Maukonen

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.