Oikein toteutettu aurinkosuojaus estää rakennusta kuumenemasta liian paljon, mikä vähentää tarvetta koneelliseen ilmastointiin. Auringonsäteilyn valo- ja lämpövaikutusten minimointiin voidaan käyttää monenlaisia automaattisia koneita ja järjestelmiä, mutta myös hyvin suunniteltua rakenteellista suojausta.
VIIME AIKOJEN suuntauksena on ollut toteuttaa uudisrakennusten
julkisivuihin entistä suurempia ikkunapintoja.
”Kun vielä ilmastokin muuttuu lämpimämmäksi, aurinkosuojausta tarvitaan
yhä enemmän”, arvioi Vesa Anttila Suomen Aurinkosuojaus ry:stä.
Yhdistys toimii Suomen aurinkosuoja-alan yritysten etujärjestönä.
”Monesti halutaan ja tarvitaan sellaisia suojausratkaisuja, jotka voidaan
integroida rakenteisiin. Silloin ne eivät ole näkyvillä silloin, kun niitä
ei tarvita.”
Kokonaisratkaisuja aurinkosuojaukseen
Varsinkin kesäaikaan aurinkosuojauksella on paljon käyttöä myös Suomessa.
”Yksi vaihtoehto on käyttää sisäpuolisia kaihtimia, jotka joko asennetaan
ikkunalasien väliin tai upotetaan kattorakenteisiin, mistä ne lasketaan
peittämään ikkunoita.”
”Toisaalta on olemassa seinän ulkopuolisia ratkaisuja, jotka sulautuvat
julkisivuun ja ovat yhteensopivia rakennuksen kokonaisilmeen kanssa”,
Anttila toteaa.
Hänen mukaansa varsinkin jälkimmäinen malli yleistyy. Aurinkosuojaus
pyritään siis ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan jo julkisivuja
suunniteltaessa.
”Valittava ikkunatyyppi
ja aurinkosuojaus
voivat muodostaa
yhtenäisen kokonaisuuden.
”Valittava ikkunatyyppi ja aurinkosuojaus voivat muodostaa
yhtenäisen kokonaisuuden. Joskus auringon lämpöenergiaa voidaan
hyödyntää myös lämmityksessä. Aurinkosuojauksen olisi pystyttävä
mukautumaan vallitsevan sään vaatimusten mukaiseksi.”
Rakennuksiin onkin viime aikoina tullut monenlaisia automaattisesti
toimivia ja motorisoituja aurinkosuojatuotteita, joita joko ohjataan
erikseen tai jotka voidaan liittää kiinteistöautomaatioon.
”Tällä tavoin saadaan tehokkaita kokonaisratkaisuja. Usein kaihdin
tai muu suoja voi liikkua automaattisesti lämpötilan, valon intensiteetin ja
myös tuuliolojen mukaan”, selittää Anttila.
Puusäleikkö toimii rakenteellisena auringonsuojauksena. Kohde: Löyly, Avanto Arkkitehdit.
KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO OY
Sisä- ja ulkopuolisia suojausvaihtoehtoja
Aurinkosuojien käyttökohteet ja käyttäjät ovat erilaisia. Sisätiloista
halutaan poistaa joko häikäisyä tai liikalämpöä – tai molempia.
”Melko yleinen toteutustapa on, että kaihtimia sijoitetaan
ikkunalasien väliin eristyslasin ulkopuolelle.”
”Vielä tehokkaampi ratkaisu asentaa aurinkosuojausta ikkunoiden
ulkopuolelle. Silloin auringonsäteilyn liikalämpöä ei ollenkaan päästetä
rakennuksen sisätiloihin”, Anttila tähdentää.
Toimistokäytössä suosittuja aurinkosuojaimia ovat esimerkiksi
screen-kaihtimet. Ne ovat ikkunan päälle laskettavia rei’itettyjä
kankaita, jotka ovat osin läpinäkyviä mutta suojaavat häikäisyltä ja
ylilämmöltä.
”Myös perinteiset markiisit ovat seinän ulkopuolelle asennettavia
aurinkosuojaimia, jotka toimivat varsin hyvin. Käytössä on monenlaisia
muitakin ratkaisuja.”
Jos aurinkosuojausta on pohdittu jo arkkitehtisuunnittelussa,
rakennukseen on kenties kehitelty jonkinlainen kaksoisjulkisivu tai jokin
seinän ulkopuolinen ritilärakenne.
”Varsinkin isoissa toimisto- ja liikerakennuksissa aurinkosuoja on
toteutettu osaksi rakennusta. Silloin jäähdytyslaitteistoja ei tarvitse
ylimitoittaa.
Aurinkosuojaus tuo energiansäästöä rakennuksen käytön
aikana”, Anttila muistuttaa.
Auringonsuojaukseen on käytetty kupariverkkoa julkisivussa.
Kohde: Pyhän Laurin kappeli, Avanto Arkkitehdit.
KUVA: KUVATOIMISTO KUVIO OY
Suojaukseen vaikuttaa osaltaan myös se, mistä suunnasta ja
missä kulmassa aurinko lämmittää rakennuksen eri seiniä. Sisätilojen
sallitut enimmäislämpötilat on niin ikään otettava huomioon. Oikeiden
ratkaisujen löytämiseksi ja optimoimiseksi on kehitetty laskenta- ja
simulointiohjelmistoja.
”Toisaalta luonnonvalon hyödyntäminen valaistuksessa on tärkeää.
Niinpä auringonvaloa on hyvä saada ainakin jonkin verran sisätiloihin.
Joustavat ratkaisut ovat yleensä toimivimpia”, suosittaa Anttila.
”Aurinkosuojaus kannattaa
ottaa suunnittelussa
huomioon mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa.
Rakennuksen sijainti vaikuttaa suojauksiin
Arkkitehti Anu Puustinen helsinkiläisestä Avanto Arkkitehdit Oy:stä
korostaa, että auringon valo- ja lämpövaikutuksia sekä rakennuksen
energiataloutta on syytä miettiä jo tonttia etsittäessä sekä alustavia
luonnossuunnitelmia laadittaessa.
”Kyse ei ole vain yksittäisten ikkunoiden suojaamisesta, vaan
laajemmista kokonaisuuksista. On pohdittava esimerkiksi talon sijaintia
ja asemointia rakennuspaikalla sekä katsottava, milloin aurinko
aiheuttaa liiallista lämpökuormaa.”
”Jos isoja ikkunapintoja sijoitetaan vaikkapa räystään tai lipan alle
tai hieman muuta julkisivua syvemmälle sisäänpäin, voidaan jo saada
aikaan rakenteellista suojausta auringolta. Myös seinän ulkopuoliset
säleiköt ovat yksi mahdollisuus”, Puustinen mainitsee.
Hänen mukaansa esimerkiksi markiisit ovat monesti käyttökelpoisia
suojausratkaisuja.
”Markiisit eivät ole tiellä, kun niitä ei tarvita, mutta
auringonpaahteessa ne suojaavat sisätiloja liikalämmöltä.”
”Varsinkin ulkomailla aurinkosuojina käytetään paljon myös
ikkunaluukkuja. Suomessa kuitenkin lumiongelmat voivat aiheuttaa
haittaa luukkujen tai markiisien mekanismeille.”
Hyvää harkintaa talosuunnitteluun
Arkkitehdit voivat tehdä monenlaisia kohdekohtaisia
julkisivusuunnitelmia, joiden yhteydessä aurinkosuojaus on otettu
huomioon. Rakenteelliset ratkaisut usein toimivat paremmin kuin
koneelliset.
”Seinäritilät ja muut kaksoisjulkisivut ovat mahdollisia. Tosin ritilöiden
huoltomaalaus voi olla työlästä, jos ritilät on valmistettu vaikkapa
puumateriaaleista”, sanoo Puustinen.
”Ylilämmöltä suojaamisen tarvetta vähentää myös se, että suunnitellaan
läpi talon ulottuvia huoneistoja, jolloin niissä on paremmat tuuletusmahdollisuudet.
Myös luonnonvalon saamiseksi tällaiset ratkaisut ovat
usein hyviä.”
Joillakin paikkakunnilla rakennusvalvontaviranomaiset voivat olla tarkkoja
siitä, millaisia aurinkosuojaimia varsinkin kadunpuolisten julkisivujen
ulkopuolelle saa asentaa. Markiisivaraukset tulee yleensä ilmoittaa viranomaiselle
jo rakennuslupahakemuksessa.
”Rakennusvalvonnassa on monenlaisia alueellisia käytäntöjä ja paikallisia
tulkintoja. Ainakaan sisäpuolisten suojaimien asentamiselle ei voi olla
esteitä”, Puustinen toteaa.
”Yleisesti ottaen aurinkosuojaus kannattaa ottaa talojen suunnittelussa
huomioon jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asioita on
parasta harkita perusteellisesti jo alusta pitäen.”
Teksti: Ari Mononen
