Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Uusien rakennusten hiilijalanjäljelle määritetty raja-arvot

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvoista. Asetus liittyy rakentamislain tavoitteeseen torjua ilmastonmuutosta ja edistää kiertotaloutta. Raja-arvot otetaan käyttöön porrastetusti.

Asetus tulee voimaan 9.1.2026, ja sitä sovelletaan uudisrakennuksiin, joiden rakentamislupahakemus tulee vireille 9.1.2026 tai sen jälkeen.

”Hiilijalanjäljen raja-arvot vauhdittavat vähähiilistä suunnittelua ja rakentamista. Käytönaikaisten päästöjen vähentämisessä on tehty jo pitkään hyvää työtä, mutta nyt tarkasteluun otetaan rakennuksen koko elinkaaren hiilijalanjälki. Olen iloinen, että asteittain kiristyvät raja-arvot kannustavat vähäpäästöisempien rakennusmateriaalien, kuten puun ja vähähiilisen betonin, käyttöön ja kehittämiseen”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Rakentamislain mukaan rakentamishankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla vähähiiliseksi. Hiilijalanjäljen raja-arvon alittuminen osoitetaan rakennuksen valmistumisen jälkeen laadittavassa rakennuksen ilmastoselvityksessä.

Raja-arvot eivät koske rakennusten korjaus- ja muutostöitä, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämistä tai rakennuksen laajentamista.

Hiilijalanjäljen raja-arvot käyttöön kahdessa vaiheessa

Vuoden 2026 alussa käyttöön otettavat raja-arvot ovat maltillisia, ja pääosa uusista rakennuksista alittaa ne ilman vähähiilisyystoimia. Vuoden 2029 alusta alkaen raja-arvot kiristyvät vaikuttavuuden lisäämiseksi.

Lausuntopalautteen perusteella kiristystä siirrettiin vuodella eteenpäin, ja vuonna 2029 voimaan tulevia raja-arvoja tiukennettiin muutamalla yksiköllä sairaalarakennuksia lukuun ottamatta.

Porrastaminen ja vuoden lisäys kiristysväliin sujuvoittavat rakentamisen vähähiilisyyssiirtymää, kun rakentamisalalla on aikaa kehittää tuotteita, osaamista ja toimintatapoja.

Raja-arvot on määritelty rakennusten käyttötarkoitusluokittain esimerkiksi asuin-, toimisto-, liike-, kulttuuri-, majoitus-, ja opetusrakennuksille sekä liikuntahalleille, sairaaloille ja suurille varasto- ja hallirakennuksille. 

Kaikkien uusien rakennusten hiilijalanjäljen raja-arvot käyttötarkoitusluokittain vuosille 2026 ja 2029 löytyvät tiedotteen loppuun linkatusta asetusmuistiosta.

Jos rakennus sisältää eri käyttötarkoituksiin kuuluvia osia, on kunkin osan käyttötarkoitusluokan raja-arvo alitettava erikseen. 

Raja-arvot esitetään kahdessa yksikössä. Ensimmäisessä hiilijalanjäljen raja-arvo jaetaan rakennuksen lämmitetylle pinta-alalle ja viidenkymmenen vuoden arviointijaksolle. Toinen yksikkö noudattaa EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) raportointivaatimusta, jossa ei huomioida viidenkymmenen vuoden arviointijaksoa.

Raja-arvon ylitykset sallitaan erityistilanteissa

Puolustusrakennukset sekä rakennukset, joille ei tarvitse laatia energiatodistusta, on vapautettu hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjauksesta. 

Asetukseen lisättiin lausuntopalautteen perusteella myös pykälä, jossa säädetään sallituista raja-arvon ylityksistä erityistilanteissa. 

Esimerkiksi vuodesta 2029 alkaen sovellettava raja-arvo saa ylittyä enintään viisi prosenttia, jos raja-arvon alittavan uuden rakennuksen suunnittelu ja toteuttaminen on erityisen vaikeaa rakennuksen, sen käyttötarkoituksen tai sijaintipaikan ominaispiirteiden vuoksi. 

Lisäksi raja-arvo saa ylittyä sen verran kuin välttämätöntä, jos raja-arvon alittaminen on erityisen vaikeaa esimerkiksi rakennuksen korkeuden vuoksi.

Kuvat: Pexels

Lähde: Ympäristöministeriö

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä sisäilma syntyy toimivasta ilmanvaihdosta ja suunnitelmallisesta ylläpidosta

Ilmanvaihto vaikuttaa kiinteistöjen terveellisyyteen, energiankulutukseen ja käyttäjien viihtyvyyteen. Energiatehokkuuden parantaminen ja rakennusten tiivistäminen korostavat hallitun ilmanvaihdon merkitystä. Pelkkä tekninen järjestelmä ei kuitenkaan takaa hyvää sisäilmaa, vaan tarvitaan myös oikeaa mitoitusta, toimivaa automaatiota, säännöllistä huoltoa ja järjestelmällistä seurantaa.

Datakeskukset tuovat talotekniikkaan kaivattua kasvua

Suomessa on käynnissä ennennäkemätön datakeskusbuumi – tällä hetkellä on rakenteilla ainakin 23 suurta datakeskushanketta. Suomen datakeskuskapasiteetti voi kasvaa vuoteen 2030 mennessä jopa 2 800 megawattiin, arvioi Datakeskusteollisuuden toiminnanjohtaja Antti Poikola tämän vuoden lokakuussa. Suomessa on nykyisin 50 datakeskusta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 368 megawattia.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.