Jatkossa energiatehokkuus ei yksin riitä päästöjen vähentämiseen, eikä se myöskään yksin takaa matalia energiakustannuksia. Jatkossa keskeisemmäksi nousee kyky joustaa energiankulutuksessa ja ajoittaa kulutusta edullisimmille ja samalla vähäpäästöisemmille tunneille.
Energiatehokkuus ei enää yksin ratkaise päästöjä tai kustannuksia
Rakennusten energiatehokkuudesta on viimeisten 15 vuoden aikana tullut arkipäivää. Energiatehokkuuden parantaminen on ollut tehokas keino vähentää sekä rakennusten käyttökustannuksia että päästöjä.
Perinteinen ajattelutapa, jossa energiatehokkuuden parantaminen vähentää suoraan kiinteistön päästöjä, ei enää päde samalla tavalla kuin aiemmin. Käytönaikaisen energian päästöjen suhteellinen merkitys pienenee ja niin kutsuttujen tuotesidonnaisten päästöjen, eli rakentamisen, kuljetusten ja rakennusmateriaalien osuus kokonaiskakusta kasvaa.
Energiatehokkuus säilyy jatkossakin tärkeänä, mutta sen rooli kytkeytyy entistä vahvemmin kustannuksiin, energiajärjestelmän toimintaan ja kiinteistön kokonaisarvoon.
Kiinteistöistä tulee energiankuluttajien lisäksi tuottajia, varastoja ja tasapainottajia
Uusiutuviin energialähteisiin perustuva energiajärjestelmä on aiempaa sääriippuvaisempi: kysynnän ohella myös tuotanto vaihtelee sääolosuhteiden mukaan, mikä lisää tarvetta sovittaa energian tuotantoa ja kulutusta yhteen uudella tavalla. Siinä missä aiemmin tuotanto mukautui kysyntään, on joustotarve siirtymässä yhä enemmän energian käyttäjille.
Energiajärjestelmän muutos muuttaa koko järjestelmän rakennetta ja toimintalogiikkaa. Kiinteistöjen rooli muuttuu: ne eivät ole enää pelkkiä energian kuluttajia, vaan myös energian tuottajia, varastoijia ja järjestelmän tasapainottajia.
Säästöjä voi saavuttaa ilman raskaita remontteja
Kansallisella tasolla rakennuskanta uudistuu hitaasti, joten suurin energian säästö- ja joustopotentiaali löytyy nykyisistä rakennuksista. Kiinteistön omistajalle tämä on hyvä uutinen. Tarjolla on useita keinoja leikata energiakulutusta ilman kalliita peruskorjauksia. Energian käyttöä, talotekniikkaa ja ohjausta voidaan uudistaa merkittävästi ilman raskaita remontteja, ja arjen energiajohtamisella säästöä saadaan tyypillisesti 10–15 prosenttia sekä euroissa että energiassa. Kevyilläkin keinoilla voi siis saavuttaa mittavat hyödyt.
Liina Länsiluoto
Green Building Council Finlandin yhteiskuntasuhdepäällikkö
5 ratkaisua kiinteistöjen energiamurrokseen on luettavissa 10.9.2026 alkaen. Julkaisussa tarkastellaan energiamurrosta kiinteistöjen näkökulmasta ja se sisältää myös konkreettisia suosituksia kiinteistöjen omistajille.
Lue lisää: figbc.fi
