Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Esimerkilliset julkisivuremontit vauhdittamaan julkisivukorjaamista

Tampereella sijaitsevan As Oy Näsinamurin julkisivuremontti palkittiin vuonna 2012. Vuonna 1977 rakennetussa taloyhtiössä julkisivukorjaushankkeessa toteutui tuomariston mukaan kaikki palkittavalle kilpailukohteelle asetetut vaatimukset - niin esimerkillisesti ja oppikirjamaisesti kaikki tehtiin.

Kirjoittaja: Riina Takala-Karppanen

”Kun putket vuotavat kylpyhuoneissa, on pakko tehdä putkiremontti. Silloin julkisivuremontti jää väistämättä toiseksi”, eräs isännöitsijä tokaisi.

Putkirikot aiheuttavat vesivahinkoja ja edesauttavat kosteusvaurioiden syntymistä. Myös pitkälle vaurioitunut julkisivu aiheuttaa kosteusvaurioita pahoin vaurioituneisiin parvekkeisiin tai julkisivuelementteihin liittyvistä riskeistä puhumattakaan.

Molemmissa tapauksissa on kyse siitä, että putkia tai julkisivuja ei ole korjattu ajallaan. Kun ajallinen ote ja tietoisuus vaurioitumisen asteesta on menetetty, korjaamisesta voi tulla kiireessä huonommin suunniteltuakin.

Kuntotutkimus antaa suuntaviivat
Kun betonijulkisivujen vaurioitumisen mekanismit tunnistettiin ja tietoisuus betonijulkisivujen rapautumisesta lisääntyi 90-luvulla, Julkisivuyhdistys lähti kehittämään julkisivualan toimijoiden kanssa toimintakonseptia korjaushankkeiden läpiviemiseksi hallitusti ja laadukkaasti.

Hallitusti toteutettavassa julkisivuremontissa prosessi käynnistyy kuntotutkimuksella, ellei selkeästi nähdä, että kuntoa ei tarvitse selvittää, koska julkisivu on täysin lopussa. Toki kuntotutkimus voi osoittaa senkin, ettei vielä ole kiire.

Kuntotutkimus antaa suunnittelulle pohjan ja suuntaviivat vaihtoehdoille, joista taloyhtiö valitsee harkitusti sille sopivimman – kevyen, jos halutaan muutaman vuoden lisäaika ennen raskaampaa tai raskaan, käyttöiältään pidempivaikutteisen, ehkä lisäarvona uudistavan julkisivuremontin. Tai jotakin siltä väliltä.

Vinkiksi ja avuksi
Julkisivuyhdistys on järjestänyt 6 kertaa asunto-osakeyhtiöille suunnatun Julkisivuremonttikilpailun. Ensimmäisen kerran vuonna 2010.

Kilpailulla halutaan Julkisivuyhdistyksen tehtävää mukaellen edistää hyvää julkisivurakentamista myös taloyhtiöiden julkisivujen korjaamisessa.

Kilpailuun on saatu yli 50 ehdotusta hyvin eri-ikäisistä, eri puolilla Suomea sijaitsevista ja hyvin eri tavoin korjatuista julkisivuremonteista. Tästä joukosta 9 taloyhtiötä on palkittu ja 6 saanut kunniamaininnan.

Kilpailulla on haluttu nostaa esiin esimerkillisesti toteutettuja julkisivuremontteja avuksi ja vinkiksi niille, jotka vasta suunnittelevat omaansa.

Kilpailussa menestyminen on ollut selvästi tärkeä asia taloyhtiöissä. Kunniakirja ja muistolaatta on kiinnitetty näkyville paikoille osoittamaan, että olemme yhdessä onnistuneet palkitsemisen arvoisesti. Rahapalkinto on hyödynnetty taloyhtiön yhteishengen kohottamiseen tai muuhun yhtiössä tärkeäksi koettuun asiaan.

Kokonaisvaltainen prosessi
Tuomaristo ei arvioi pelkästään teknisiä tai arkkitehtoonisia asioita, vaan myös prosessin sujuvuutta – hankesuunnittelua, päätöksentekoprosessia, viestintää, kustannusten hallittavuutta, aikataulussa pysymistä ja toimintaa remontin aikana.

Palkituissa yhtiöissä on osattu kuunnella asukkaita, toteutettu kestävää ja laadukasta korjaamista, tehty hyvänä tiiminä yhteistyötä, löydetty vanhaa käsityöperinnettä arvostavia ja säilyttäviä ratkaisuja, hyödynnetty ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita, luotu perinteisestä lähiötalosta moderni ja nykyaikainen taloyhtiö jne.

Ilman hyvää arkkitehti- ja rakenneteknistä suunnittelua ja vastuullista toteuttamista tällaisia palkitsemisen arvoisia kokemuksia ei synny. Laadukas korjaaminen ja onnistunut lopputulos vaativat aina oman alansa pätevät asiantuntijansa ja kokeneet tekijänsä.

Seitsemännen Julkisivuremonttikilpailun tulokset julkistetaan lokakuussa. Minkälaisia julkisivukorjaamisen suunnannäyttäjiä tai ”vertaiskokemuksille” mahdollisuuden antavia kohteita tällä kertaa palkitaan ja saadaan tulevien julkisivukorjausten toteuttamiseksi taloyhtiöiden käyttöön?

Palkittavat julkistetaan Kiinteistö 2019 -tapahtumassa 3.10.2019 klo 12–13 Helsingin Messukeskuksessa.

Teksti: Riina Takala-Karppanen
sihteeri
Julkisivuyhdistys r.y.

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Pätevyyksien tulkintaohje ilmestynyt

RIL 278-2026 Lakisääteisten suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien tulkintaohje on laadittu tukemaan rakentamisluvanvaraiseen rakentamiseen liittyvien suunnittelija- ja työnjohtajapätevyyksien yhtenäistä soveltamista. Ohje tukee pätevyyksiä myöntäviä toimielimiä sekä suunnittelijoita ja työnjohtajia pätevyyksien hakemisessa ja arvioinnissa.

Turvallisuus alkaa ennen kuin ensimmäinenkään työkalu käynnistyy

Kiinteistön huolto, korjaaminen ja talotekniset saneeraukset tuovat työpaikoille jatkuvasti erilaisia riskejä. Kun samassa kohteessa työskentelee useita urakoitsijoita ja rakennuksessa liikkuu samalla asukkaita, turvallisuus ei ole vain työntekijän asia. Se rakentuu ennakoinnista, selkeästä vastuunjaosta ja toimivasta tiedonkulusta.

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu – keskeiset muutokset 1.10.2026

Asunto-osakeyhtiölaki uudistuu merkittävästi lokakuussa 2026. Uudistuksen tavoitteena on muun muassa helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista, hallintaanottoa, hallittua alasajoa sekä sähköautojen latausmahdollisuuden asentamista taloyhtiöihin. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa lyhytaikaisen vuokraustoiminnan edellytykset, mutta samalla mahdollistaa nykyistä parempi puuttuminen havaittuihin ongelmiin. Tässä artikkelissa käydään läpi uudistuksen merkittävimmät muutokset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Peruskorjatako vai uusia koko hissi?

Hissiremontit ovat merkittäviä hankkeita, jotka vaikuttavat niin taloyhtiöiden asukkaiden arkeen kuin kiinteistön arvoon. Olipa kyse hissin peruskorjauksesta tai kokonaan uuden laitteen

Kiertotaloudesta seuraava rakentamisen toimintamalli

Kirjoittaja: Anssi Salonen Viime vuoden lopulla ilmestyi kaksi merkittävää luontoarvojen laajempaa ja läpileikkaavampaa huomioimista käsittelevää raporttia. Hallitustenvälisen luontopaneelin IPBES:in ns. nexus-raportti

Kasvua sähköistyksellä

Kirjoittaja: Marko Utriainen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD ja energiatehokkuusdirektiivi EED tuovat vaatimuksia kiinteistö- ja rakennusalalle. Nyt on oikea hetki panostaa kiinteistökantamme energiatehokkuuden