Kirjoittajat: Mia Toivanen ja Lotta Sjöberg
Kaupunkiluonnon monimuotoistaminen saa tuulta purjeisiinsa vain valveutuneiden tilaajien toimesta. Sekä yksityisten että julkisten kiinteistöomistajien on aika siirtyä strategioiden korulauseista käytännön tekoihin ja huomioitava kiinteistöjä suojaava kaupunkiluonto erottamattomana osana jokaista kiinteistöhanketta.
Kiinteistöjen arvon säilymisen näkökulmasta on olennaista
investoida kaupunkivihreään, joka suojaa kiinteistöjä sään
ääri-ilmiöiden aiheuttamilta haitoilta, kuten tulvilta, tukahduttavalta
kuumuudelta ja tuulivahingoilta. Kiinteistöomistajille
ilmastonmuutoksen vaikutukset kiinteistöön ja siten sen arvoon
tulevat korostumaan kiinteistöstä luovuttaessa.
Luonnon monimuotoistaminen onkin nähtävä fiksun kiinteistöomistajan
varautumisena ilmastonmuutokseen. Varautumisella
turvataan sekä taloudelliset intressit että elämälle välttämättömät
ekosysteemipalvelut eli hulevesien hallinta, pienilmaston
säätely, kasvien pölytys sekä asukkaiden virkistys- ja
terveyshyödyt. Turvallisen ja terveellisen elämän mahdollistamisen
lisäksi luonto auttaa myös hiilidioksidipäästöjemme
minimoimisessa.
Kaupunkiluonto auttaa sopeutumaan
ilmastonmuutokseen
Mielestämme on laiskaa rahan käyttöä, jos kiinteistöhankkeissa
investoidaan vain seiniin ja putkiin. Etenkin julkisten
varojen vastuuton käyttö on väärin. Kansalaisten yhteisiä
varoja ei tulisi käyttää sellaisiin kiinteistöhankkeisiin, jotka
pahentavat luontokatoa ja tuottavat kiinteistöjä, jotka eivät
sovellu tulevaisuuden kuumempaan, sateisempaan ja vaihtelevampaan
ilmastoon.
Luontokato ei heikennä vain ekosysteemipalveluita, vaan
vaikuttaa myös esimerkiksi ruokaturvaamme. Monet viljelykasvit
ja elintarvikkeet ovat riippuvaisia pölyttäjistä, joiden määrä
vähenee luontokadon myötä.
Monet kiinteistöomistajat ovatkin osana vastuullisuustyötään
auttaneet ötököitä sijoittamalla mehiläispesiä ja ötökkähotelleja
kiinteistöjensä yhteyteen. Voimme hakea käytännön
vinkkejä esimerkiksi Tukholmasta, jossa viherrakentamisessa on kiinnitetty erityistä huomiota pölyttäjien reitistöihin istuttamalla
tammipuurivistöjä kaduille.
Kiinteistöhankkeissa olisi nyt tiedostettava, että kaupunkiluonnon
monimuotoistaminen lähtee hyvästä suunnittelusta ja
ei välttämättä vaadi suuria investointeja. Yksinkertaisimmillaan
luontoa vahvistetaan istuttamalla puita ja kotoperäisiä kasveja,
sekä vaalimalla olemassa olevaa luontoa kaavoituksen
määrittelemissä puitteissa.
Yhteisinnovoinnilla kansainvälisille markkinoille
Ympäristövastuunsa tiedostavat kiinteistöomistajat voivat luoda
jatkossa volyymia, joka kannustaa viher- ja ympäristörakentajia
sekä tuote- ja teknologiavalmistajia kehittämään uusia ratkaisuja
luonnon monimuotoistamiseen. Koska kaupunkiluonnon
monimuotoistamisen tarve on globaali, voi uusien ratkaisujen
tähtäimessä olla myös vienti.
Yhteisten toimintatapojen, ratkaisujen ja palveluiden kehittämiseksi
tarvitsemme kiinteistönomistajien eli tilaajien ja
viher- ja ympäristörakentajien eli tuottajien yhteistä innovointia.
Tämän vuoropuhelun mahdollistamiseksi olemme käynnistämässä
KIRA-luontohaastetta, johon kutsumme mukaan kaikki
toimijat ratkomaan yhteistä ongelmaa.
Kutsu on avoin sekä yksityisille että julkisille kiinteistöomistajille,
joilla on käsissään jokin korjaus- ja kehityshankkeen
luonnon monimuotoistamiseen liittyvä haaste. Ratkaisijoiksi
etsimme mukaan innovatiivisia viher- ja ympäristörakentajia
sekä teknologiavalmistajia.
Uskomme, että pienilläkin, mutta skaalautuvilla toimintatavoilla
ja ratkaisuilla voimme saavuttaa merkittäviä ratkaisuja,
joilla turvaamme kiinteistöomaisuuteemme ja kannamme tärkeän
ympäristövastuumme.
Haasteen toteuttavat KIRA-kasvuohjelma,
kiinteistösijoittaja Nrep ja Green Building Council Finland.
Mia Toivanen,
Ohjelmajohtaja, KIRA-kasvuohjelma
Lotta Sjöberg,
Johtaja, Juli Living, Nrep
Green Building Council Finlandin blogeja kirjoittaa joukko kestävästi rakennetun ympäristön asiantuntijoita.
Lue lisää osoitteesta: figbc.fi
