Osallistuin taannoin LVI-TU:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämään TATEHackiin. Hackathonin aikana opiskelijaryhmät ideoivat, miten LVI-asennustoimintaa voisi kehittää digitalisaation avulla. Oli hienoa nähdä, miten itsestään selvänä ja asiakaslähtöisenä he kokivat sähköisen todellisuuden LVI-asennustoiminnassa. Opiskelijoiden ehdotukset olivat hyvinkin valmiita liitettäväksi osaksi yritysten liiketoimintaa. Esityksiä seuratessa vakuuttui siitä, että uudella ajattelulla ja nykytekniikalla putkiremontistakin saadaan asukkaita innostava asia.
HARVA MEISTÄ innostuu ajatuksesta seinän sisään kätkettyjen putkien uusimisesta. Mitä hienoa siinä nyt on, että seinät revitään ja sinne sullotaan uusia putkia? Ja jotka sitten piilotetaan uudestaan sinne seinän sisään. Mikä on se lisäarvo tai innostava kokemus, jota asukas tästä saa kaiken kurjuuden vastineeksi?
Useimmilla meistä on toiveita, tai ainakin haaveita siitä, miltä kylpyhuoneen pitäisi näyttää ja tuntua. Tämän yhdistäminen putkiremonttiin muuttaa tilanteen aivan uudeksi asukkaan kannalta. Jos tehdäänkin kylppäriremppa ja se putkiremppa siinä sitten samalla? Uuden seinälaatat, suihkuseinä, kalusteet tai vaikkapa lattian mukavuuslämmitys saavat meidät kiinnostumaan. Harvemmin kiinnostutaan siitä seinän sisällä piilottelevasta putkesta.
Jos asukkaille annetaan valintoja tehtäväksi, niin johan homma menee monimutkaiseksi ja tulee kalliiksi. Se ei kuitenkaan pidä välttämättä paikkaansa. Nykytekniikalla vaihtoehdot saadaan helposti esille ja valinnat voidaan tehdä sähköisesti. Suunnittelija saa valmiit luettelot helposti.
Kysymykset ja toiveet voi välittää oikeille henkilöille ja jopa asukaskokouksen voi järjestää sähköisesti. Homma voi jatkua myös toteutusvaiheessa esimerkiksi aikataulujen ja järjestelyjen suunnittelun osalta. Puhumattakaan ajantasaisesta asukasviestinnästä. Kaikki tämä voidaan toteuttaa nopeasti, edullisesti ja luotettavasti, kun tekijät valitaan oikein.
Se, miksi näin ei aina tapahdu, johtunee siitä, että nuoret diginatiivit eivät ole päättämässä putkiremontin käynnistämisestä. Heille ei olisi mikään ongelma pyytää asioita hoidettavaksi mieluisalla tavalla. Heille ei ole aikaisempien ikäryhmien tapaan opetettu, että itsensä huomioiminen olisi huono asia. Putkiremontin asukaslähtöisyys pitää olla mukana jo alusta asti eli kauan ennen urakoitsijan valintaa. Se pitää huomioida jo suunnittelun aikana ja ennen sitäkin. Putkiremontti pitäisikin aloittaa osakkaille suunnatusta valmennuksesta, jonka avulla he oppisivat kertomaan toiveistaan.
Sillä hölmöhän ei ole se, joka pyytää. Viisas jopa vaatii palvelua.
Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry
