Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Hyvä suunnittelu vähentää toteutukseen liittyviä riskejä

Rakentamiseen kohdistuu nyt ennen näkemättömiä haasteita. Ilmastonmuutos on edennyt viime vuosina odotettua nopeammin ja hillitsevistä pyrkimyksistä huolimatta rakentamisessa on varauduttava kasvaviin säärasituksiin.

Rakennusalalla
vallitsee myös krooninen osaajapula, joka koskee sekä
toisen asteen ammattitaitoista työvoimaa että korkea-asteen
asiantuntijoita. Tämä on suuri haaste, koska rakennusten laadukas
suunnittelu, toteutus, huolto ja käyttö edellyttää osaavia
työntekijöitä.

Koska työmaatoteutuksen virheettömyyttä ei voida pitää
oletuksena, tulee suunnittelussa pyrkiä yksinkertaisiin ja toimintavarmoihin
rakenneratkaisuihin, linjaa RIL ry:n tekninen johtaja
Pekka Talaskivi. Vaikeat ja paneutumista vaativat yksityiskohdat
tulisi suunnitella riittävän aikaisessa vaiheessa loppuun
asti. Moni aikaisemmin hyvää rakentamistapaa edustanut
rakenneratkaisu voi jälkikäteen osoittautua kosteusfysiikan
näkökulmasta riskirakenteeksi. Tämän takia tarvitaan ohjeita
ja suosituksia, jotka edistävät kosteusteknisesti entistä varmatoimisempaa
ja vikasietoisempaa rakentamista.

Juuri ilmestyneessä julkaisussa RIL 107-2022 Rakennusten
veden- ja kosteudeneristysohjeet
esitettyjen
ohjeiden ja suositusten tavoitteena on parantaa veden- ja kosteudeneristyksiin
liittyvän suunnittelun, toteutuksen ja ylläpidon
laatutasoa.

Toiminnalliset, rakenteelliset ja työhön liittyvät suositukset
sekä tuotteilta ja tarvikkeilta edellytettävät ominaisuudet
esitetään nykyhetken parhaan tietämyksen ja hyvän rakentamistavan
mukaisena.

Yhdessä ohjeiden RIL 250-2020
Kosteudenhallinta ja homevaurioiden estäminen
ja RIL 126-2020 Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus

muodostuu kattava tietopaketti kosteuden ja rakennusfysikaalisten
ilmiöiden hallintaan.

Lisätietoja:
ril.fi/kirjakauppa

Jaa tämä artikkeli: 

Saneeraus

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

Hyvä yhteistyö näkyy taloyhtiön arjessa

Vuosien työ isännöinnin ja vaativien taloyhtiöhankkeiden parissa on osoittanut, kuinka erilaisia taloyhtiöiden toimintatavat, tarpeet ja odotukset voivat olla. Yksi havainto kuitenkin toistuu: hyvin johdetussa taloyhtiössä yhteistyö on toimivan arjen ja onnistuneiden hankkeiden perusta.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Kokeneiden osaajien tavoittaminen haastaa rekrytointia

Työnantajien vaikein rekrytointitehtävä on kokeneiden osaajien tavoittaminen. Kansallisen rekrytointitutkimuksen työnantajabrändiraportin mukaan lähes puolet työnantajista pitää yli kymmenen vuoden kokemuksen omaavien osaajien houkuttelua vaikeana. Kuuden ja kymmenen vuoden kokemuksella osuus on runsas kolmannes ja alle viiden vuoden kokemuksella noin joka kymmenes.

Älyrakennusten kyberriskit siirtyivät laitetasolta käyttöoikeuksiin

Rakennusautomaation, IoT-ratkaisujen ja älykkäiden ohjausjärjestelmien yleistyminen on muuttanut kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä aiempaa tehokkaammiksi ja paremmin hallittaviksi. Samalla kiinteistöjen operatiivinen teknologia on muodostunut uudeksi kyberturvallisuuden riskialueeksi, jossa haasteet liittyvät yhä useammin käyttäjätunnuksiin, pääsyoikeuksiin ja järjestelmien hallintaan.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Peltikaton korjauskortti päivitetty

Museoviraston Korjauskortti 5 Peltikatto on päivitetty. Korjauskortissa käsitellään peltikaton huoltoa, korjaamista ja maalaamista. Lisäksi mukana on katsaus peltikaton historiaan Suomessa. Pelti

RT budjettiriiheen: investointiympäristö turvattava, asuntotuotanto ja korjausrakentaminen käyntiin

Energiamurros, datakeskukset ja tekoäly ovat nousseet Suomen kasvun vetureiksi. Vihreän siirtymän investointeja varmistui viime vuonna ennätysmäärä, ja toteutumistaan odottaa jopa kymmenien miljardin euron edestä uusia hankkeita. Rakennusteollisuus RT muistuttaa, ettei tätä kehitystä pidä ottaa itsestäänselvyytenä: hallituksen on pidettävä investointiympäristö houkuttelevana.

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Tekoäly tuo uusia työkaluja rakentamisen riskienhallintaan

Rakennusalan tuottavuusongelmat, työvoimapula ja kasvavat kustannuspaineet haastavat toimialaa myös Suomessa. Tekoälyyn perustuvat ratkaisut tarjoavat uusia mahdollisuuksia työmaiden turvallisuuden, projektinhallinnan ja dokumentoinnin kehittämiseen, mutta samalla alan toimijat joutuvat arvioimaan, mitkä teknologiat tuottavat todellista lisäarvoa.