Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Ilmastointijärjestelmät ympäristöystävällisiksi

Ympäristövastuullisuutta on oikein mitoitetut laitteet, jotka aikaansaavat kylminäkin päivinä tehokkaan ilmaverhon vilkkaisiin sisäänkäynteihin mahdollistaen samalla tehokkaan energiansäästön ja viihtyisän ympäristön auloihin.

Espoolainen Stravent Oy on vuonna 1984 perustettu ilmastointiratkaisujen toimittaja.
Nyt yhtiö haastaa koko toimialan ottamaan entistä enemmän ympäristövastuuta. Oikein mitoitettuina ilmastointilaitteet säästäisivät energiaa ja kestäisivät käytössä pitkään – ja lisäksi toimisivat niin kuin niiden pitääkin.

Viime aikoina Stravent Oy:ssä on kiinnitetty paljon huomiota ympäristövastuukysymyksiin. ”Tälläkin sektorilla tarvittaisiin uutta ajattelua, jossa kiinnitetään aiempaa selvemmin huomiota ympäristövastuuseen ja energiansäästöön”, Straventin toimitusjohtaja Timo Karkulahti korostaa.

”Oma toimintamallimme tukee ympäristövastuun konseptia. Toimitamme ilmastointilaitteita, joiden keskeisiä ominaisuuksia ovat pitkä käyttöikä, vähäiset ympäristövaikutukset ja energiansäästö. Kun laitteet ovat kestäviä, jätettäkin syntyy vähemmän”, muistuttaa Karkulahti.

”Tarvitaan myös sellaisia laitteita, jotka hyötysuhteeltaan soveltuvat käyttötarkoitukseensa. Kun esimerkiksi puhaltimet suunnitellaan ja mitoitetaan oikein, niitä ei tarvitse koko ajan käyttää täydellä teholla. Silloin ne kestävät käytössä ainakin 20 vuotta – yli kaksi kertaa pitempään kuin liian korkealla kierrosluvulla toimivat puhaltimet.”

Ilmanvaihtokoneiden suunnittelussa olisi Karkulahden mukaan otettava lähtökohdiksi muun muassa SFP-hyötysuhdeluku sekä laitteiden rakenteellinen lujuus. Käytännössä suositusmitoituksista usein tingitään.

”Jos laitteet mitoitetaan väärin, niiden teho ei välttämättä riitä jäähdytykseen kuumina päivinä.”

”Toinen ongelma monissa ilmastointiratkaisuissa on, että nykyään puhaltimista jätetään monesti suodatin kokonaan pois kustannusten säästämiseksi. Tällainen ratkaisu voi kuitenkin johtaa siihen, että hiekoituspölyä kulkeutuu lämmönsiirtimiin ja moottorien elinkaari lyhenee. Korjauskulut jäävät tilaajan maksettaviksi”, Karkulahti varoittaa.

Hänen mukaansa yksi syy tilanteeseen on se, että kokonaisvastuurakentamisessa pyritään herkästi hakemaan kustannussäästöjä lyhytnäköisesti ja väärissä kohdissa.

”Alalla olisi peiliin katsomisen paikka. Jos talotekniikka tehtäisiin jo alun pitäen kunnolla, rahaa ja energiaa säästyisi pitkällä aikavälillä merkittävästi.”

Teksti: Ari Mononen
Kuvat: Stravent Oy

kita.fi - Stravent
Vastuullisuutta on toimittaa kokonaisratkaisu, joka on suunniteltu sekä käytön ja huollon kannalta. Kuva mallista, joka suunniteltiin hotelli Kämppiä varten noin 20 vuotta sitten.

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Sisäilmastoseminaarissa esillä korjausrakentaminen

Sisäilmastoseminaari kokosi maaliskuussa sisäilma-alan ammattilaiset Messukeskukseen. 41. Sisäilmastoseminaarin teemana oli tänä vuonna korjausrakentaminen. Sisäilmastoseminaarissa kokoontuivat jälleen sisäilma-alan ammattilaiset ja sisäilma-asioista kiinnostuneet.

Vähähiilisyyden kuuluukin ravistella liiketoimintaasi

Joskus ensimmäinen reaktio vähähiilisyyteen on syvä huokaus. Uutta lainsäädäntöä. Muutoksia hiilijalanjäljen laskentaohjeisiin. Hankinnan vastuullisuuskriteereiden päivittäminen. Asiakkaan uusi vaatimus. Työmaalla pitää koota

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.