Jyrsijöiden kannan nousun myötä myös hiirten ja rottien aiheuttamat kiinteistötuhot ovat yleistyneet Suomessa. Oikea-aikaiseen torjuntataajuuteen päästäkseen joudutaan usein tekemään useampi varmistava tarkastuskäynti, joka nostaa torjuntojen kuluja. Uudet, älykkäät hälytysjärjestelmät tehostavat torjuntaa ja vähentävät tätä kautta hiilijalanjälkeä.
Hiiri- ja rottahavainnot ovat lisääntyneet sekä Suomessa, että maailmanlaajuisesti reilusti viimeisen
kymmenen vuoden aikana. Syitä tähän on monia. Yhä tiiviimpi asuminen ja kaupunki-infrastruktuuri
mahdollistavat jyrsijöiden nopean levittäytymisen, ilmaston lämpeneminen taas mahdollistaa
parhaimmillaan ympärivuotisen lisääntymisen. Rakennustyömaat karkottavat hiiriä ja rottia uusille
asuinalueille, ja etätyöskentelyn aiheuttama ruokajätteen lisääntyminen kotitalouksissa voi myös
houkutella paikalle kutsumattomia vieraita.
Kiinteistöt tarjoavat hiirille ja rotille lämpöä, pesäpaikkoja ja -materiaaleja, ja usein myös oivan
kattauksen ruoan jäämiä ja biojätteitä syötäväksi. Rotta tarvitsee vain reilu 2 cm:n raon
ujuttautuakseen sisään ja hiirelle riittää 6-7 mm:n reikä. Kiinteistöissä on lukuisia ihmisen silmään
näkymättömiä läpivientejä jyrsijöiden hyödynnettäväksi. Näitä ovat esimerkiksi LVIS-töihin liittyvät
läpiviennit, tuuletusraot, elementtisaumat ja rakenteiden liitokset.
Tauti- ja hygieniariskin lisäksi hiiret ja rotat voivat aiheuttaa monenlaisia vahinkoja rakennusten
sisällä. Ne pystyvät jyrsimään puuta, muoveja, pehmeitä metalleja ja jopa betonia aiheuttaen
mittavaa tuhoa kiinteistön rakenteille, putkistoille ja sähköjohdoille – pahimmassa tapauksessa
johtaen tulipaloon tai vesivahinkoon.
Näkyvä jyrsijäongelma voi myös muodostua mainehaitaksi ja laskea kiinteistön arvoa.
Teknologia ja data avuksi jyrsijätorjuntaan
Valloilleen päässeen jyrsijäongelman taltuttaminen perinteisillä menetelmillä vaatii usein varmistavia tarkastuskäyntejä, jotta torjunnassa pysytään tilanteen tasalla. Tämä yleensä kuitenkin tarkoittaa suurempia polttoainekuluja, työtunteja sekä tarveaineita.
Tiukentuneiden biosidilainsäädäntöjen, pienempien kemikaalikuormien ja tehokkuuden
parantamiseksi syntyi tarve saada yksityiskohtaista tietoa kohteen jyrsijätilanteesta reaaliaikaisesti
jotta torjuntaa voidaan keskittää juuri sinne missä sitä eniten tarvitaan, juuri silloin kuin sitä
tarvitaan.
Rentokilin PestConnect-etävalvontajärjestelmä hyödyntää torjuntalaitteiston langatonta verkkoa
yksilöidyn tiedon siirtämiseen ja keräämiseen. Siihen liitetyt ansat toimivat eräänlaisina
murtohälyttiminä hiirille ja rotille, – jyrsijän havaittuaan laite lähettää viestin torjuntateknikolle, joka
pääsee heti reagoimaan siihen tilanteen vaatimalla tasolla. Tiheiden ja säännöllisten
tarkastuskäyntien sijaan torjuntaa pystytään näin keskittämään ajanjaksoon ja paikkaan, jossa sitä
eniten tarvitaan. Laitteiden keräämää tarkkaa dataa hyödynnetään siis paitsi aktiivista torjuntaa
suorittaessa, myös pidemmän ajan trendejä muodostaessa. Sähköisen raportointijärjestelmän kautta
asiakkaalla on mahdollisuus nähdä missä havaintoja on viimeisimpänä ollut ja löytää kaikki
tuholaishallintaa koskevat raportit ja dokumentit yhdestä paikasta.
Tehokas ja vastuullinen ratkaisu
Käyntien keskittäminen etävalvontajärjestelmällä säästää kustannuksista, mutta myös vähentää
teknikon matkoista syntyviä päästöjä. Älyansoilla myrkkyä voi käyttää kohdistetusti ja huomattavasti
pienempiä määriä, joten ongelmajätettä syntyy vähemmän. PestConnect -järjestelmään on saatavilla
myös täysin myrkyttömiä ansoja, jolloin oikea-aikaisen huollon ja tarkastuksen tarve korostuu.
Älykäs torjuntajärjestelmä sopii erityisesti teollisiin kiinteistöihin ja yrityksille, jotka haluavat edistää
vastuullisuutta ja pienentää toiminnastaan aiheutuvaa hiilijalanjälkeä ja kemikaalikuormaa. Se sopii
uudesta teknologiasta kiinnostuneille ja heille, jotka haluavat varmistaa, että valvontaa on myös
silloin, kun ammattilainen ei ole tontilla.
Lisätietoja: www.rentokil.com/fi
