Kiinteistö- ja talotekniikkamedia

Katsastus ei pelota

Kolumni by Juha-Ville Mäkinen, LVI-TU ry

Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Ehdotus laiksi on ollut lausuttavana ja sitä onkin tutkittu innokkaasti. Eräs ehdotukseen sisältyvä pykälä koskee rakennukselle tehtävää määräaikaistarkastusta eli katsastusta.

HETI ALKUUN pitää todeta, että ehdotuksen mukaan katsastusvelvoite
ei koskisi asuinrakennuksia. Taloyhtiöissä ei ole siis
syytä nousta barrikadeille, mutta rakennuksen katsastamista
on hyvä miettiä siitä huolimatta. Ehdotuksen tarkoituksena
on kannustaa oma-aloitteisesti hyvään kiinteistönpitoon, jota
tukee hyvin tieto siitä, missä kunnossa rakennus ja sen olosuhteita
ylläpitävät järjestelmät ovat. Tiukkaa katsastusinsinööriä
tai hylkäämistä ei tarvitse pelätä. Kyseessä ei olisi pakollinen
paha, joka on kestettävä, jotta saataisiin lupa käyttää rakennusta.

Vaikka sanana katsastus tuo mieleen autot, niin ehkäpä
ajatusta pitäisi verrata vapaaehtoisiin, mutta säännöllisiin lääkärintarkastuksiin.
Näitä alkaa kertyä iän karttuessa, vaikka
usko omaan suorituskykyyn olisi vahva. Ihmisen tapaan rakennuskin
ikääntyy ja hoitotoimenpiteiden suunnittelua sekä niiden
vaikuttavuuden arviointia varten tarvitaan tarkistuksia ja
testauksia. Katsastukset eivät pysäytä järjestelmien kulumista,
mutta ovat ehdottoman tärkeitä oikea-aikaisten toimenpiteiden
suunnittelussa. Ja tietysti sen varmistamisessa, että yllättäviä
häiriöitä ja hälytystehtäviä tulisi mahdollisimman vähän.

Paitsi säästöjä korjauskustannuksissa, niin katsastusten
avulla voidaan varmistaa myös turvallisemmat ja toimivammat
olosuhteet rakennuksiin. Käyttövesijärjestelmissä vaanii legionella,
jos veden lämpötila laskee liian matalaksi. Liian kuuma
vesi vaurioittaa järjestelmän osia ja polttaa käsiä. Huono
ilmanvaihto aiheuttaa kosteusvaurioita ja mikrobikasvustoja
sekä suoranaisen terveysriskin. Ihmisten työteho laskee lämpötilan
noustua tai laskettua liikaa. Asiaan liittyen kannattaa
lukea sosiaali- ja terveysministeriön asetus, jossa säädetään
olosuhteille konkreettiset ja velvoittavat raja-arvot.

Rakennusten omistajia kiinnostavat myös käyttökustannukset.
Näistä varsin suuri osuus kuluu energiaan
ja käyttöveteen. Rakennusten taloteknisten järjestelmien
ominaisuudet ja kunto ovat tässä ratkaisevia tekijöitä. Kuntoa
pitää arvioida säännöllisesti ja varautua järjestelmän eri
osien uusimiseen. Kuten autossakin on aika-ajoin tehtävä
säätöjä ja uusittava tiettyjä osia, niin on tehtävä myös
rakennuksessa. Kun huolto ja korjaukset
on mietitty sekä tehty
tarkasti, rakennuksen omistajat voivat selvitä huomattavasti
pienemmillä kustannuksilla kuin vain reagoimalla eteen
tuleviin häiriötilanteisiin.

Samoin kuin omaan terveyteen liittyen on keskusteltava
lääkärin kanssa, rakennuksen kuntoon liittyen on keskusteltava
ammattilaisen kanssa. Kehotankin lämpimästi kaikkia aloittamaan
tällaisen keskustelun ja mitä nopeammin sen parempi.

Pidetään siis huolta itsestämme, ja taloistamme.

Juha-Ville Mäkinen
Erityisasiantuntija
LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry

Jaa tämä artikkeli: 

Talotekniikka

Kiinteistön energiankäyttö vaatii järjestelmien yhteispeliä

Lämmityksen, viilennyksen ja aurinkosuojauksen ratkaisuja ei kannata tarkastella erillisinä hankintoina. Energiatehokas ja toimiva kokonaisuus syntyy, kun rakennuksen vaippa, lämmönjako, ilmanvaihto, lämpöpumput, aurinkosuojaus ja rakennusautomaatio mitoitetaan ja säädetään toimimaan yhdessä. Tämä korostuu erityisesti vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa.

FinnBuild kokoaa alan muutokset saman katon alle

FinnBuild 2026 nostaa esiin rakennus- ja talotekniikka-alan keskeiset muutosvoimat. Syyskuun lopussa Helsingin Messukeskuksessa katse kohdistuu muun muassa energiaratkaisuihin, tekoälyyn, kiertotalouteen, turvallisuuteen ja rakennusten elinkaaren hallintaan.

Talvi testaa taloyhtiön toimintavarmuuden

Pakkaset, lumi, kosteus ja pimeys kuormittavat taloyhtiön teknisiä järjestelmiä ja kiinteistön rakenteita. Hyvin suunniteltu talvikausi perustuu ennakointiin: lämmityksen ja ilmanvaihdon toimivuus varmistetaan ajoissa, riskikohteet tunnistetaan ja korjaushankkeissa huomioidaan talven asettamat erityisvaatimukset.

Hissi ei hajoa hetkessä – huolto kertoo, milloin on aika uudistaa

Hissi on taloyhtiössä yksi niistä laitteista, joiden toimintaan kiinnitetään huomiota yleensä vasta, kun se ei enää toimi. Ikääntyvä hissi ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti vaihtamista uuteen. Säännöllinen huolto, määräaikaistarkastukset ja hissin kunnon järjestelmällinen seuranta auttavat arvioimaan, milloin korjaaminen on vielä järkevää ja milloin edessä on laajempi modernisointi tai hissin uusiminen

Talvi ei ala ensimmäisistä pakkasista

Kiinteistöjen osalta talveen valmistautuminen ei ole vain yksittäinen toimenpide, vaan tapa ajatella kiinteistön käyttöä ja sen toimintakuntoa ennakoivasti. Mitä kylmemmäksi ilmat sitten käyvät, sitä näkyvämmiksi muuttuvat tekemättömät toimenpiteet.

EPBD muuttaa rakennusautomaation roolia

Rakennusautomaatio ei ole enää vain talotekniikan taustajärjestelmä. Uudistettu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD kytkee sen rakennuksen energiasuorituskykyyn, olosuhteiden hallintaan ja energiajärjestelmän tarpeisiin.

Talotekniikka hakee uutta roolia rakennuksen koko elinkaarella

Talotekniikka 2030 -tutkimuskokonaisuuden raportit piirtävät kuvaa toimialasta, jossa talotekniikan merkitys laajenee teknisten järjestelmien toteuttajasta rakennusten suorituskyvyn, energiatehokkuuden ja tiedolla johtamisen keskeiseksi mahdollistajaksi. Muutosta ohjaavat yhtä aikaa energiamurros, digitalisaatio ja kasvavat vastuullisuusvaatimukset.

Resursseista eniten irti automatisoinnin avulla

Ferrometal Oy viitoittaa tietä IoT:n eli esineiden internetin hyödyntämiseksi teollisissa prosesseissa. Sen luoma teknologia mahdollistaa tilaustoimitusketjun täydellisen automatisoinnin. Tehokkaan logistiikan avulla